Ympäristövastuu 2025
Luken ympäristövastuutyön painopisteinä ovat ympäristötavoitteiden seuranta sovittujen mittareiden avulla, ympäristövaikutusten arviointi sekä ympäristöpolitiikan ja -käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä laatutyön kanssa. Lisäksi Luke haluaa lisätä henkilöstön ymmärrystä ympäristövastuuasioista erilaisten koulutusten avulla.
Vuonna 2025 tavoitteenamme oli kehittää Luke-tasoista ympäristöjärjestelmää sekä ottaa se käyttöön niin, että kokonaishiilijalanjälkemme pienenee. Ympäristöriskien arvioimiseksi käytössä on ennakoivia mittareita esim. SafetyWalk ja muita riskienarviointityökaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa myös ympäristöön liittyviä vaaranpaikkoja. Ympäristöriskejä hallitaan lisäksi siten, että Luken turvallisuusryhmä seuraa ja ennakoi ympäristöön vaikuttavia vaaratekijöitä osana omaa varautumis- ja turvallisuustyötään.
Toiminta ympäristöriskien hallitsemiseksi
Ympäristöriskien arviointi toteutettiin osana kokonaisriskienarviointia. Turvallisuusryhmä käsittelee ympäristöpoikkeamat, seuraa kehityskohteita ja varmistaa, että toimipaikoilla toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Ympäristöpoikkeamat käsitellään ja niitä seurataan myös johtoryhmässä. Toimipaikkakohtaisia jätteenkäsittelyyn liittyviä ohjeistuksia on tuotettu ja työ jatkuu edelleen. Lisäksi on aloitettu erityisjäteohjeistuksen tekeminen. Työtekijöiden yhteisessä Intranetissä on ympäristö- ja kemikaaliturvallisuussivut.
Luken hiilijalanjälki
Organisaation hiilijalanjäljen laskeminen on tärkeä osa organisaatioiden kestävyysstrategioita. Koska Luonnonvarakeskus on Suomessa kestävän kehityksen edelläkävijä, hiilijalanjäljen vuosittainen laskeminen, sen asianmukainen raportointi ja sisällyttäminen Luken omiin kestävyystavoitteisiin on välttämätöntä.
Luken oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti. Tätä standardia pidetään yleisesti parhaana viitekehyksenä kasvihuonekaasujen laskentaan, koska se on kansainvälisesti tunnustettu, kattava (Scope 1, 2 ja 3) ja joustava. Protokollaa päivitetään säännöllisesti vastaamaan uusinta tiedettä ja käytäntöjä, ja se tarjoaa luotettavan perustan yrityksille ja organisaatioille mitata, hallita ja vähentää hiilijalanjälkeään tehokkaasti.Järjestelmärajaus tämän standardin pohjalta vuoden 2025 mittauksessa oli seuraava:
Suorat päästöt (Scope 1)
- Polttoaineet ja kylmäaineet
- Tutkimustyö
Ostoenergian päästöt (Scope 2)
- Sähkö, markkina- ja sijaintiperusteinen
- Kaukolämpö, markkina- ja sijaintiperusteinen
Epäsuorat päästöt LUKE:n arvoketjusta (Scope 3)
- Lentomatkustus
- Junamatkustus
- Hankinnat
- Jätteet
- Polttoaineiden tuotanto ja siirtohäviöt
Vuonna 2025 kokonaishiilijalanjälkemme oli markkinaperusteisesti arvioituna 12 326 tCO2-ekv ja sijaintiperusteisesti arvioituna 13 917 tCO2-ekv. Sijaintiperusteisessa laskennassa käytetään kansallista keskiarvoa energialle, kun taas markkinaperusteisessa käytetään todellisuudessa ostetun energian päästökerrointa.
Hankintojen päästöt ovat edelleen suurin päästölähde hiilijalanjäljessämme. Vuoden 2025 osalta hankinnoista 59 % on laskettu kustannusperusteisesti. Vuoteen 2024 verrattuna päästöt kasvoivat hieman, mutta tämä johtuu pääasiassa laskentamenetelmään tehdyistä tarkennuksista. Erityisesti alkutuotannon tuotantopanosten päästöjen laskeminen tarkemmin nosti niistä aiheutuvien päästöjen arviota. Sen sijaan kaukolämmön ja lentomatkustamisen päästöt pienenivät edellisestä vuodesta.
Tapausesimerkki: rehuntuotanto Jokioisilla
Jokioisten uusi tutkimusnavetta tarkoittaa myös rehutuotannon lisäämistä. Vuonna 2025 tehtiin rehuntuotannon logistiikasta optimointityö, miten traktorit ja työkoneet liikkuvat rehutuotannon aikana. Tällä optimoinnilla voitiin todeta, että rehusiilojen oikealla sijoittelulla voidaan säästää työaikaa ja koneita. Vuonna 2022 Jokioisissa oli 36 iäkästä traktoria. Vuoden 2026 alussa traktoreita on Jokioisilla 20 kappaletta ja laitekantaa on uudistettu merkittävästi.
Tapausesimerkki: uusi tutkimusnavetta Jokioisiin
Senaattikiinteistöt on rakennuttanut Luonnonvarakeskuksen käyttöön uuden tutkimusnavetan Jokioisille. Urakkalaskenta-aineistossa oli määritelty hankkeelle vähimmäisvaatimustaso hiilijalanjäljen ja energiatehokkuuden osalta. Työmaalla edellytettiin käytettävän ainoastaan 100 % vihreää sähköä ja esimerkiksi työmaavalaisimina sai käyttää ainoastaan LED valaistusta. Työmaan lämmityksessä ja muussa olosuhteiden hallinnassa sai käyttää ainoastaan uusiutuvaa energiaa tai paikallisesta kaukolämpöverkossa toimivia lämmittimiä.
Uusi tutkimusnavetta hyödyntää mahdollisimman paljon lähellä tuotettua energiaa. Tutkimusnavetan katolla on aurinkosähköjärjestelmä ja tutkimusnavetalla syntyvä lanta sekä jäterehut hyödynnetään viereisessä biokaasulaitoksessa, joka tuottaa sähköä ja lämpöä tutkimusnavetan käyttöön. Parkkipaikalla on myös sähköautojen latauspaikat, jossa biokaasulla ja aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä voidaan hyödyntää. Maitolinjastossa on maidon esijäähdytin, jonka avulla saadaan otettua talteen lämpöä lehmien juomaveden lämmitykseen.
Navetalla syntyvästä lannasta erotellaan separoimalla kuivajaetta, jota hyödynnetään lehmien kuivikkeena. Biokaasulaitoksella syntyvä mädätejäännös käytetään peltojen lannoitukseen, jolloin siinä olevat ravinteet saadaan uudelleen kiertoon.
Tapausesimerkki: Autokannan vähentäminen
Autojen määrää vähennettiin 17 prosenttia vuonna 2025. Autojen leasingissa ja vuokrauksessa käytetään sähkö- sekä hybridivaihtoehtoja, missä se on mahdollista ja järkevää. Sähköautoja käytetään pääasiallisesti kaupunkiajossa ja lyhyissä siirtymisissä. Työn luonne ja työn sijoittuminen maaseudulle vaatii usein polttomoottoriauton käyttöä. Polttomoottoriautoissa suositellaan käytettäväksi ekologisia polttoaineita.
Tapausesimerkki: Piikkiön puutarhajätehuolto
Piikkiön tutkimusinfrastruktuuri on painottunut puutarhatuotannon tutkimukseen. Vuonna 2025 Piikkiöön tehtiin kokonaisvaltainen jätehuollonsuunnitelma. Puutarhajäte kootaan ja viedään polttoaineeksi biokaasulaitokselle. Vuoden 2025 aikana Piikkiössä myös otettiin käyttöön uudet lajitteluohjeet.