Viljelijöiden mielestä maanparannuskuitujen lisäys ja pellon rakennekalkitus parantavat maan muokkautuvuutta

Viljelijät Tuusulasta ja Eurajoelta kertoivat haastatteluissa kokemuksiaan kompostoidun ravinnekuidun ja rakennekalkin vaikutuksista pelloillaan. Viljelijöiden kokemukset näistä maanparannusaineista olivat myönteisiä, eikä haittoja havaittu.

Maanparannuskuitu ja rakennekalkki näyttäisivät sopivan erityisen hyvin savipitoisille maille, joissa maan rakenne on ongelmallinen niin viljelyn kuin valumavesien hallinnan näkökulmasta. Rakennekalkin vaikutusten tutkimukseen osallistuneista viljelijöistä lähes kaikki kertoivat rakennekalkituksen tuoneen selvää parannusta maan rakenteeseen ja muokkautuvuuteen. Rakennekalkki muokattiin välittömästi levityksen jälkeen maan pintakerrokseen lautasmuokkaimella tai kultivaattorilla kahteen kertaan ristiin ajaen.

Kuitukäsittelyyn osallistuneista viljelijöistä puolet koki, että maanparannuskuitujen lisäys teki kylvöpohjasta paremmin muokkautuvaa. He olivat muokanneet maanparannuskuidun maahan kultivaattorilla tai kyntäneet sen kevyesti pintamaahan. Viljelijät huomasivat, että kuitukäsittely lisäsi maan orgaanista ainesta ja paransi tiiviiden savimaiden mururakennetta. Viljelijöiden mukaan tiiviit ja saviset maat tuntuivat hyötyvän maanparannuskuidusta, ja kasvukaudella 2022 savisimpien peltolohkojen viljelykasvit kasvoivatkin paremmin kuidun levityksen jälkeen. Osa viljelijöistä ei osannut vielä arvioida maanparannuskuidun vaikutusta maan muokkautuvuuteen, koska lohkoilla tehdyt muokkaukset olivat olleet vähäiset kuidun levityksen jälkeen.

Positiivisia merkkejä satovaikutuksista

Kasvukausi 2022 alkoi kosteuden kannalta lupaavasti, mutta kasvukauden loppu oli kuivaa, mikä vähensi sadon määrää monin paikoin. Yli puolet viljelijöistä katsoi, että kevätviljan ja rypsin sato kasvoi hieman kompostoidun ravinnekuidun lisäämisen myötä. Muiden mielestä kuidulla ei ollut merkittävää vaikutusta sadon määrään. Maanparannuskuidun positiiviseksi vaikutukseksi katsottiin tasaisempi kasvusto, vaikka kasvukausi olikin vähäsateinen. Yksikään haastatelluista viljelijöistä ei huomannut kuidusta koituneen haittaa maaperälle tai viljelykasveille.

Haastavien olosuhteiden ja rakennekalkituksesta kuluneen lyhyen ajan jälkeen viljelijät eivät pystyneet vielä toistaiseksi arvioimaan rakennekalkin vaikutuksia satoon. Rakennekalkituilla lohkoilla viljelyksessä on ollut eri vilja- ja juurikasveja. Moni arveli kuitenkin, että vaikutuksia sadon määrään voi arvioida myöhemmin, kun käsittelystä on kulunut enemmän aikaa. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu savimaiden rakennekalkituksella positiivisia vaikutuksia juurikassatoon.

Hyödyt ja hinta keskeisiä viljelijän vaakakupissa

Suurin osa viljelijöistä kertoi olevansa valmis käyttämään rakennekalkkia jatkossakin. Eniten rakennekalkissa viljelijöitä mietitytti rakennekalkin hinta suhteessa hyötyihin, mikä voi laskea intoa ottaa sitä laajempaan käyttöön. Haastatteluissa esille nousikin vahva toive rakennekalkin lisäämisestä osaksi maatalouden tukijärjestelmää.

Maanparannuskuidun osalta viljelijät rinnastivat sen hinnan lannoitteiden hintoihin. Viljelijöiden mielestä kuidusta koituvat kustannukset eivät saisi olla hyötyjä suuremmat. Viljelijät eivät kuitenkaan osanneet määritellä kuidulle sopivaa hintaa, jolla ostaisivat sitä, koska heillä ei ollut selkeää kokemusta ja tietoa kuidun viljelyhyödystä. Viljelijät toivoivatkin lisää tietoa maanparannuskuidun vaikutuksista sadon määrään. Jos kuitua saisi pellolleen ilmaiseksi, kaikki viljelijät olisivat valmiit ottamaan sitä sopiville peltolohkoilleen. Muutama viljelijä suosittelisi maanparannuskuitua naapureillekin.

”Rakennekalkilla on monia muitakin positiivisia vaikutuksia kuin vesistönsuojelu. Savimaan rakenne ja biologiset olosuhteet paranevat huomattavasti, maata muokatessa vetovastus pienenee, ja maalla on parempi vedenpidätyskyky. Pieneliötoiminnan parantuessa kasvit kasvavat ja voivat paremmin”, kertoo tutkimukseen osallistunut viljelijä Tero Tuominen Eurajoelta.

Kun viljelijöiltä kysyttiin, olisivatko he halukkaita uusimaan maanparannuskuitukäsittelyn samalle peltolohkolle viiden vuoden päästä, mielipiteet vaihtelivat. Suurin osa oli uusimisen kannalla, jos siitä on hyötyä vesistöille. Maan rakenteen paraneminen ja lannoitehyöty nähtiin myös kuidun hyväksi puoleksi. Oikea-aikaista kuidun tuontia ja levitystä pidettiin tärkeänä, jotta maa ei tiivisty levityksen yhteydessä. Suurien peltolohkojen kohdalla olisi hyvä, jos kuidun tuonnille olisi useampi liittymäkohta, josta kuitua voisi tuoda pellolle. Näin koko liikenne ei kulkisi yhden ja saman kohdan kautta.

Kiinnostusta vesiensuojeluun myös tulevaisuudessa

Viljelijöiden haastattelut tehtiin syksyllä 2022 osana ympäristöministeriön rahoittamaa Vesiensuojelun tehostamisohjelman RAKENNE-KUITU hanketta. Rakennekalkki levitettiin pelloille syksyllä 2019 ja 2020. Kompostoidun ravinnekuidun levitys tapahtui syksyllä 2020 ja 2021. Maanparannusaineiden levitys toteutettiin Vesiensuojelun tehostamisohjelman hankerahoituksella peltovaltaisilla pienillä valuma-alueilla, joissa seurataan valumavesien laatua, jotta voidaan arvioida miten maanparannusaineet vaikuttavat ravinne- ja kiintoaineshuuhtoumiin.

Kyselyyn osallistui kuusi rakennekalkkia kokeillutta viljelijää Eurajoelta sekä kahdeksan maanparannuskuitua kokeillutta viljelijää Tuusulan alueelta. Viljelijöiltä kysyttiin kokemuksia rakennekalkin ja kompostoidun ravinnekuidun vaikutuksista maan muokkautuvuuteen ja satoon. Rakennekalkkikokeiluun osallistuneilta viljelijöiltä tiedusteltiin myös halukkuutta osallistua samantapaisiin tutkimuksiin jatkossa, mihin he vastasivat myöntävästi.