Tutkimusprofessori Titta Kotilainen: Puutarhateknologinen tutkimus parantaa ruokaturvaa ja puutarhatalouden elinkelpoisuutta sekä edistää hyvinvointia

Filosofian tohtori Titta Kotilainen on nimitetty Luonnonvarakeskuksen uudeksi puutarhateknologian tutkimusprofessoriksi ja aloittanut tehtävässään 01.03.2025. Kotilainen työskenteli ennen professuuriaan Lukessa puutarhateknologian erikoistutkijana.

Luken uunituore puutarhateknologian tutkimusprofessori Titta Kotilainen on innoissaan uudesta tehtävästään.

”Oikein valoisalla mielellä aloitan, olenhan valobiologi”, hän naurahtaa. ”Odotan, että pääsen maalaamaan entistä leveämmällä pensselillä eli kehittämään erilaisia hankkeita ja ratkaisuja, jotka jollain kulmalla koskettavat kasvintuotantoa ja ruokajärjestelmien kehitystä.”

Kotilaisen urapolku tutkimusprofessorin virkaan on ollut monipuolinen. Hän aloitti biologin uransa ensin maaperäekologian parissa ja hyppäsi kasvien valobiologian maailmaan otsonikadon mahdollisia seurauksia tutkineen väitöskirjatyönsä myötä. Tämän jälkeen Kotilainen kerrytti useamman vuoden kokemusta yksityisellä sektorilla suunnitellen kasvintuotantoon soveltuvia LED-valotusratkaisuja. Hän jatkoi sitten valobiologiaan liittyviä tutkimuksia Helsingin yliopistolla, josta hän siirtyi lopulta erikoistutkijan pestiin Lukessa vuonna 2018.

Puutarhateknologinen tutkimus, Kotilaisen nykyinen kotikenttä, on aihepiiriltään varsin monimuotoinen tutkimusala.

”Puutarhateknologisessa tutkimuksessa keskitytään kasvintuotannon laadun ja kestävyyden optimointiin eri tieteenalojen, kuten fysiologian, genetiikan ja maaperätieteiden avulla. Keskiössä ovat erilaiset tuotantomenetelmät avomaalla, muovitunneleissa, kasvihuoneissa ja vertikaaliviljelyratkaisuissa sekä niiden edellyttämät ratkaisut muun muassa energian- ja vedenkäyttöön, tautien ja tuholaisten torjuntaan sekä sadonkorjuun jälkeiseen teknologian käyttöön liittyen”, hän tiivistää.

Tutkimusala näyttelee Kotilaisen mukaan ratkaisevaa roolia kestävän ja monipuolisen elintarviketuotannon varmistamisessa. Sen tavoitteena on kestävien, resurssitehokkaiden ja ympäristöystävällisten menetelmien ja käytäntöjen kehittäminen, olipa sitten kyse juuresten ja marjojen tuotannosta avomaalla tai ympärivuotisesta vihannesten tuotannosta kasvihuoneessa.

”Puutarhateknologinen tutkimus auttaa parantamaan ruokaturvaa ja puutarhatalouden elinkelpoisuutta sekä edistämään ihmisten hyvinvointia. Jälkimmäiseen liittyvät niin ravitsemussuositukset, huoltovarmuus kuin viherympäristöratkaisujen tuottamat hyvinvointi- ja terveyshyödyt”, Kotilainen kuvailee.

Kotilainen pyrkii professuurinsa aikana kehittämään puutarhateknologista tutkimusta Lukessa panostamalla erityisesti ryhmä- ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön.

”Pyrin edelleen kehittämään yhteistyötä ja rakentamaan projektiportfolioita Lukessa yli ryhmärajojen, esimerkiksi tiivistämään edelleen yhteistyötä Kasvigenetiikka ja -genomiikka-, Kasvinterveys- sekä Kestävät ruokajärjestelmät ja yhteiskunta -ryhmien kanssa. Päällimmäisenä työpöydälläni ovat juuri nyt energia-asiat, erityisesti kasvihuonetuotannon sähkönkäyttöön liittyvät seikat, jotka koskevat niin resurssitehokkuutta itse tuotannossa kuin energiajärjestelmien joustavuuden kehittämistä koko Suomen tasolla. Toinen keskeinen asia, mihin liittyen Lukessa on paljon meneillään, koskee turpeen korvaamista kasvualustoissa ja eläinten kuivikkeissa. Näihinkin teemoihin liittyen tutkimusyhteistyö eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja sen kehittäminen on keskeistä”, Kotilainen kertoo.

Vaikka puutarhateknologinen tutkimus saattaa olla monelle vielä tuntematon tieteenala, on se Kotilaisen mukaan ratkaisevassa roolissa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

”Puutarhateknologisen tutkimuksen avulla parannetaan ruokajärjestelmää, huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta, kehitetään ratkaisuja, joiden avulla hillitään ja myös sopeudutaan ilmastonmuutokseen sekä parannetaan ihmisten elämänlaatua”, hän summaa.

Luken Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta uskoo vahvasti Kotilaisen olevan erinomainen valinta tehtävään.

”Saimme ilahduttavasti useita hyviä hakemuksia tähän professuuriin. Titta Kotilaisen vahvuutena oli hänen monipuolinen osaamisensa ja taustansa sekä elinkeinon että tutkimuksen puolelta. Hänen esittämänsä visio tulevaisuuden puutarhatuotannosta oli kunnianhimoinen ja antoi hyvän pohjan tutkimuksen suuntaamiselle.  Hän on myös erinomaisesti verkostoitunut sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja pystyy siten rakentamaan tutkimusta tukevia yhteyksiä laaja-alaisesti”, Kaukovirta kertoo.

Myös Kaukovirta korostaa puutarhateknologisen tutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä tulevaisuudessa.

”Puutarhatuotanto on merkittävä osa suomalaista ruoantuotantoa niin volyymin kuin arvon osalta. Uudet ravitsemussuositukset nostavat entisestään vihannesten, hedelmien ja marjojen roolia ruokavaliossa, ja onkin tärkeää kehittää jatkuvasti kotimaisen tuotannon kannattavuutta ja kestävyyttä. Energian hinta ja saatavuus, kasvualustamurros, kiertotalouden vaateet sekä uudet kasvilajit ja kuluttajien toiveet tuovat puutarhatuotantoon isoja uusia haasteita, joita Luken puutarhateknologian tutkimus osaltaan pyrkii ratkomaan”, Kaukovirta lopettaa.

Tutkimusprofessorit ovat avainasemassa Luken tieteellisen asiantuntemuksen sekä kansainvälisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta. Tavoitteena on varmistaa Luken strategisten alojen huippututkimus sekä tutkimuksen sovellettavuus elinkeinoelämässä.