Turvepeltojen valtakunnallinen maastokartoitus jatkuu keväällä 2023
Viime vuonna alkanut valtakunnallinen turvepeltojen maastokartoitus jatkuu keväällä 2023. Kartoituksen tavoitteena on tuottaa päivitettyä tietoa turvepeltojen sijainnista ja ominaisuuksista, jotta maataloustuotannolle välttämättömille turvepelloille voidaan suunnitella sopivia toimenpiteitä ilmastokestävän maatalouden tukemiseksi.
Maastokartoitus tehdään osana Maatalousmaiden turvetieto (MAATU) -hanketta, joka pyrkii täydentämään maatalousmaana olevien turvemaiden esiintymiseen liittyviä tietopuutteita. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Maanmittauslaitos ja Ruokavirasto.
Hankkeen tulosten pohjalta viljelijöille voidaan tarjota keinoja, joiden avulla turvepeltojen hiilen hajoamista saadaan vähennettyä ja edistetään ilmastokestävää maataloutta. Tarkennettu tieto turvepeltojen sijainnista ja laadusta auttaa suunnittelemaan turvepeltojen käyttöä vallitsevien tavoitteiden mukaisesti.
Uusilla aineistoilla ja menetelmillä tarkempi kuva turvemaista
Suomen viljelysmaasta on eri arvioiden mukaan 10–12 prosenttia turvepeltoja. Tällä hetkellä turvepeltojen määrää voidaan arvioida maaperäkarttojen, maannostietokannan tai maanviljelijöiden ottamien viljavuusanalyysien perusteella.
– Maaperäkartat ja maannostietokanta sisältävät maalajitietoa, mutta näiden mittakaavojen tarkkuus ei ole riittävä, jotta turvepeltolohkot voitaisiin tunnistaa luotettavasti koko maan tasolla. Turvetta esiintyy usein vain osalla peltolohkoa, minkä tunnistaminen nykyisistä aineistoista on haastavaa. Viljavuusanalyyseissä puolestaan on edustettuna käytännössä kaikki Suomen peltolohkot, mutta ne on arvioitu pääasiassa aistinvaraisesti ja kyntökerroksen perusteella eivätkä ne kerro turvekerroksen paksuudesta, listaa johtava tutkija Tapio Salo Lukesta.
Salo painottaa, että olemassa olevilla aineistoilla saadaan vain karkea kuva turvemaiden ja -peltojen esiintymisestä.
MAATU-hankkeessa pyritäänkin tuottamaan tarkennettua tietoa turvemaiden esiintymisestä ja turvekerroksen paksuudesta hyödyntämällä kaukokartoitus ja-koneoppimismenetelmissä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi matalalentomittauksilla kerätty GTK:n gammasäteilyaineisto, Maanmittauslaitoksen korkeusmalliaineistosta johdetut maanpinnanmuotoja kuvaavat indeksit sekä satelliittihavainnoista johdetut maaperä- ja kasvillisuusindeksit ovat osoittautuneet hyviksi aineistoiksi kuvaamaan soiden ja turvemaiden esiintymistä.
– Näin laajaa aineistojen yhdistelmää ei ole aikaisemmin käytetty maaperän ominaisuuksien tunnistamiseen koko valtakunnan tasolla. Meneillään olevasta työstä syntyy myös kansainvälisesti kiinnostavia tutkimustuloksia, kertoo apulaistutkimusprofessori Maarit Middleton GTK:stä.
Kaukokartoitus ja-koneoppimismenetelmien käyttö turvemaiden kartoituksessa edellyttää kuitenkin kattavaa ja monipuolista maastokartoitusaineistoa, jota vasten menetelmät sovitetaan ja testataan.
Maanviljelijöitä lähestytään lupakyselyin
Peltoalueilla tapahtuvaa maastokartoitusta varten maanviljelijöiltä haetaan maastotyöluvat, eikä maastokartoitusta tehdä pelloilla ilman lupaa. Hankkeessa halutaan varmistaa, että maanviljelijä on tietoinen näytteenotosta ja ettei näytteenotto häiritse viljelijän omaa toimintaa. Lupakyselyt lähetetään huhti–toukokuussa 2023 ja pääosin sähköisesti.
– Vuoden 2022 maastokartoituksesta saatiin arvokasta tietoa esimerkiksi turvekerroksen paksuuden muutoksista vuosien kuluessa. Viljelykäytössä olevan pellon turvekerroksen havaittiin ohenevan keskimäärin 1,2 cm vuodessa, geologi Matti Laatikainen GTK:stä sanoo.
Maastokartoitusta tehdään myös multa- ja kivennäismailla, sillä turvemaiden esiintymisen mallintamisessa tarvitaan tietoa myös kohteista, jotka eivät ole turvemaita tai joissa alustavissa mallinnustuloksissa on havaittu epävarmuutta.
Maatalousmaiden turvetieto (MAATU) -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Hankkeen toiminta-aika on 2021–2023.
