Ruokasektorin kasvu vaatii toimia – nykymallilla jatkaen kasvu vaatimatonta
Mikäli Suomen ruokasektorilla jatketaan entiseen malliin kasvutoimiin panostamatta, on sektorilla odotettavissa hyvin heikkoa kasvua. Edellytykset merkittäväänkin kasvuun ovat kuitenkin olemassa erityisesti elintarvikevientiä edistämällä.
Vuosi sitten julkaisimme selvityksen, jonka mukaan Suomen ruokasektorilla on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Kasvun lisääminen vaatisi uusien arvoketjujen rakentamista ja toimia elintarvikeviennin edistämiseksi. Nyt selvitimme, mitä tapahtuu, jos suosittelemiamme kasvuun tähtääviä toimenpiteitä ei tehdä tai saateta loppuun.
”Jatkoselvityksemme perimmäisenä tarkoituksena on välittää ruokasektorin toimijoille kuvaa siitä, minkälainen kasvu odottaa, mikäli liiketoimintaa jatketaan entiseen malliin”, kertoo selvitystä luotsannut erikoistutkija Csaba Jansik.
Nykymallilla kituliasta kasvua
Mikäli ruokasektorin toiminta jatkuu edellisten vuosien malliin, vuoteen 2035 mennessä liikevaihdossa saavutetaan vain 2 miljardin euron ja arvonlisässä 570 miljoonan euron kasvu. Liikevaihdon 2 miljardin euron kasvusta viennin arvo kattaisi reilut 1,1 miljardia euroa ja kotimaan myynti 900 miljoonaa euroa.
Vuosi sitten julkaistuun ruokasektorin aktiivisia toimenpiteitä vaativaan ja arvonlisän kasvuun tähtäävään skenaarioon verrattuna liikevaihto olisi 58 % ja arvonlisä peräti 67 % vähemmän.
”Tuloksemme osoittavat, että ehdotettuihin toimiin panostamatta ruokasektorin kasvu jää hyvin vaatimattomaksi ja jollain aloilla se voi jopa supistua. Kehitystä voimistaa alan toimintaympäristö, joka on viime vuosina muuttunut dramaattisesti. Toimintaympäristön muutokset suorastaan pakottavatkin ruoka-alaa toimintamallien muutoksiin, kertoo Jansik.
Hallinnossa ja yrityksissä jo havahduttu – kasvutoimet aluillaan
Suomalaisen ruokaviennin edistämisessä on edetty isoin harppauksin vuosi sitten julkaistun selvityksemme jälkeen ja montaa suosittelemaamme toimenpidettä on lähdetty edistämään. Elintarvikeyritykset ovat järjestäytyneet vientivetoisen yhteistyön merkeissä ja sitoutuneet viennin kasvattamiseen. Myös hallinnon puolella on nähty vahvaa sitoutuneisuutta ja lisäpanostuksia ruokasektorin kasvuun.
Viennin edistämisessä varsinainen työ on kuitenkin vielä edessä. Yritysten on pystyttävä lunastamaan lupauksensa viennin kasvattamisesta konkreettisilla toimilla. Julkisella sektorilla ruokaviennin arkkitehtuurin rakentaminen alkaa toden teolla vasta, kun ulkoministeriön alle siirtyvälle Business Finlandin henkilöstölle määritellään selkeät tehtävät ja sen tarjoamalle palvelukokonaisuudelle luodaan yksityiskohtainen sisältö.
”Edellytykset tehdä Suomesta elintarvikeviennin mallimaa yritysten ja julkisen sektorin välisen yhteistyön saralla ovat edelleen olemassa”, sanoo Jansik.
