Riistakolmiolaskennat kesä 2024: Metsäkanalintujen kannat ovat kääntyneet laskuun
Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella metso-, teeri-, pyy- ja riekkokannat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kääntyneet selvään laskuun. Kantojen laskua edelsi useampi hyvä vuosi.
Suomen itäosissa (Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa), Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla metsäkanalintujen kannat ovat vähentyneet merkittävästi. Myös Lapissa kannat ovat taantuneet. Näillä alueilla metsokanta on taantunut hieman muita lajeja loivemmin.
Muualla Suomessa lintukannat ovat pysyneet ennallaan tai hieman kasvaneet. Etelä-Suomessa varsinkin teeren ja metson kannat ovat usealla alueella hieman kasvaneet.
– Metsäkanalinnuille on tyypillistä huomattavat alueelliset kannanvaihtelut. Niillä alueilla, joilla hurjimmat pudotukset nähdään nyt, on viime vuosina nähty kasvua ja varsin runsaat kannat. Esimerkiksi nyt nähtävä teerikannan muutos noudattaa kohtalaisen hyvin lajille ominaista 6─7 vuoden sykliä, sillä edellinen pohjavuosi oli monilla alueilla vuonna 2017, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Metsäkanalintuja laskettiin tänä vuonna 27.7.–11.8. välisenä aikana. Laskentaa on tehty pysyvillä tasasivuisilla kolmioilla kesäisin vuodesta 1988 alkaen.
Kanalintujen poikastuotto vaihtelee lajeittain ja alueittain
Pesintämenestys kuluneena kesänä on ollut useimmilla alueilla keskinkertainen tai jopa heikko. Metsolla ja teerellä poikuekoko, poikasosuus ja poikueellisten naaraiden osuus ovat lähellä keskiarvoa. Pyyllä poikueellisten naaraiden osuus on ollut matala jo vuodesta 2014 lähtien, mutta silti kannankasvu on ollut ajoittain myös hyvä. Riekolla poikueellisten naaraiden osuus oli ennätyksellisen matala (40 %) ja poikueet ovat pienempiä kuin normaalisti.
Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin. Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa, jota on tällöin paremmin tarjolla. Loppukesän ja syksyn marjasato vaikuttaa metsäkanalintujen poikasten selviytymiseen ravintotilanteen kautta. Tänä vuonna mustikkasato on ollut hyvä koko maassa, ja puolukkasadosta on tulossa hyvä.
– Todennäköisesti sää ja marjasato eivät aiheuttaneet ongelmia metsäkanalintujen pesinnälle. Näiden lisäksi myyräkantojen vaihtelulla on merkitystä metsäkanalintujen pesintään. Kun myyriä on vähän, monet maapedot keskittyvät saalistuksessaan enemmän maassa pesiviin lintuihin. Monilla alueilla, erityisesti Kainuussa ja Oulun seudulla, myyräkanta on ollut alhainen, mikä on voinut heikentää pesimämenestystä. Kannattaa myös muistaa, että poikastuotto oli heikohkoa jo viime vuonna, Lindén toteaa.
Kolmiolaskennat kertovat metsäkanalintukantojen kehityksestä
Kolmen henkilön avoriveissä toteutettava riistakolmiolaskenta mittaa metsäpeitteisen Suomen kanalintutiheyksiä. Ylä-Lapissa, paljakka-alueilla, tehdään erilisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja. Niiden tulokset valmistuvat hieman myöhemmin.
Koko Suomessa on raporttia laadittaessa laskettu ja palautettu tiedot 866 riistakolmiosta, joihin tulokset perustuvat. Kyseessä on mahtava ponnistus, joka palvelee niin riistakantojen hoitoa metsästysasetuksessa kuin tieteellistä tutkimustakin.
Suuret kiitokset kaikille laskijoille!
