Kotimaisen taigametsähanhen poikastuotto heikko vuonna 2024
Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa 2024 suorittamien lentolaskentojen perusteella taigametsähanhen poikastuotto on ollut tänä vuonna heikompaa kuin muutamana edellisenä vuonna. Laskennoissa tarkastettiin yli 1 200 tunnettua ja potentiaalista sulkimispaikkaa Oulun tasalta Inariin asti, ja havaittiin 986 yksilöä 57 kohteessa. Erityisesti poikasia oli vähemmän kuin aikuisia, mikä poikkeaa aiemmista vuosista.
─ Heikko pesintämenestys, pesinnän välivuodet sekä petojen saalistus ovat osaltaan vaikuttaneet alhaiseen poikastuottoon. Hanhikannassa on todennäköisesti myös alueellisia eroja, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa parvikoot ovat yleensä suurempia kuin pohjoisemmassa Lapissa, arvioi erikoistutkija Antti Paasivaara Lukesta.
Vuodesta 2020 aloitettujen vakiokohteiden lentolaskennat osoittavat, että sulkivan kannan poikasosuudet ja todennäköisesti kannan runsaudet vaihtelevat vuosittain. Vuosien väliset vertailut runsauksista ja poikastuotosta perustuvat aikasarjan mukaisiin vertailukelpoisiin alueisiin ja kohteisiin.
Sulkivalla kannalla tarkoitetaan lisääntymisessään onnistuneita aikuisia hanhia ja niiden poikasia, jotka pysyvät kesän kotimaisilla pesimäalueillaan. Pesinnässä epäonnistuneet ja pesimättömät metsähanhet muuttavat pääsääntöisesti kesäksi sulkimaan tundralle Novaja Zemljan saarelle.
Kannan alueellinen jakautuminen
Vuodesta 2020 lähtien Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueen pysyvistä seurantakohteista noin 8–11 prosenttia on ollut asuttuja. Vastaava luku muualla Lapissa on noin 3–6 prosenttia.
Aivan ylimmässä Lapissa Inarin alueella helikopterilaskentaa on tehty järjestelmällisesti kaksi vuotta. Tänä vuonna Inarin Lapin kohteilta löydettiin yksi poikue ja edellisenä vuonna kaksi, mikä on tarkistetun alueen laajuuteen ja tarkistettujen kohteiden lukumäärään nähden hyvin vähän.
− Metsähanhen metsästyksessä kannattaa käyttää erityistä harkintaa ja varovaisuutta, koska etenkin harvan kannan alueella tuottavien aikuisten vähäinenkin menetys voi vaikuttaa paikalliseen hanhikantaan heikentävästi useamman vuoden aikavälillä. Metsästys kannattaa kohdistaa poikasiin, jotka yleensä seuraavat emojaan. Tänä vuonna se on erityisen tärkeää, ettei kannan tulevien vuosien tuottoa vaaranneta, Paasivaara tähdentää.
Metsähanhen kannanarviointiin kehitetty vakioitu menetelmä – myös maalaskentaa jatkettiin
Nyt toteutettu laskenta on jatkoa aikaisemmille Luken ja Suomen riistakeskuksen suorittamille lentolaskennoille, joissa on kehitetty sopivaa menetelmää metsähanhikannan seurantaan. Tavoitteena on tuottaa vakioidulla menetelmällä vuosittaista tietoa Suomen metsähanhikannan poikastuotosta metsästyksen suunnittelua varten.
Eteläisen ja itäisen kannanosan alueilla jatkettiin viime vuonna pilotoitua maalaskentaa Luken ja vapaaehtoisten laskijoiden yhteisponnistuksena. Maalaskennan on todettu olevan lentolaskentaa tarkempi menetelmä sille sopivilla kohteilla. Maalaskennan tulokset raportoidaan myöhemmin.
Luonnonvarakeskus kiittää kaikkia laskentaan osallistuneita ja laskentaa muuten tukeneita rengastajia, harrastajia ja metsästäjiä, joiden rooli on laskentojen onnistumisessa keskeinen.
