RecoSal-hanke osallistui alkuperäiskansojen lohitutkimuksen symposiumiin
RecoSal-hanke oli yhteisjärjestäjänä ja osallistui alkuperäiskansojen lohitutkimuksen symposiumiin (Indigenous Salmon Research Symposium) 3. ja 4. lokakuuta Utsjoella. Symposiumin pääjärjestäjinä olivat UiT - The Arctic University of Norway (Sharing our knowledge -hanke) ja Saamelaisneuvosto.
Saamelaisten ja alkuperäiskansojen lohen tutkimus- ja hoitokäytäntöjen etiikkaa käsittelevään istuntoon osallistuivat RecoSal-tutkimushankkeen jäsenet apulaisprofessori Camilla Brattland (UiT) ja tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luke). Paneelissa esiteltiin kaksi uutta hankkeessa laadittua politiikkasuositusta ja keskusteltiin osallistujien kanssa. Politiikkasuosituksissa kuvataan prosessia Tenon lohifoorumin (Living Lab) perustamiseksi, johon osallistuisi akateemisia tahoja, paikallisia tiedonhaltijoita ja poliittisia päättäjiä rajajoen molemmilta puolilta.
Paneeliin osallistuivat lisäksi professori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta, joka esitteli uudet saamelaistutkimuksen eettiset ohjeet sekä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi ja apulaisprofessori Chad Walker Dalhousien yliopistosta Kanadasta. Esitelmissä ja keskusteluissa keskityttiin yhteisön sitouttamisen haasteisiin lohitutkimuksessa, jossa keskeisenä keskustelunaiheena olivat vapaan ennakkosuostumuksen ja tietoon perustuvan suostumuksen käsitteet sekä se, miten paikalliset ja saamelaisjärjestöt ja -yhteisöt antavat suostumuksensa RecoSal-hankkeen kaltaisille tutkimushankkeille.
Pirita Näkkäläjärvi piti alkuperäiskansojen lohitutkimussymposiumin avauspuheenvuoron. Puheessaan hän kertoi, kuinka lohi on jokisaamelaisten elämän piilotettu helmi. Hän kuvaili, miten ilmastonmuutoksen, ympäristön saastumisen ja myös rannikkokalastuksen, Norjan rannikolla esiintyvien lohikärsäkkäiden ja tautien moninaiset tekijät vaikuttavat osaltaan lohen vähenemiseen Tenon vesistössä. Hän korosti, että ongelmien ratkaisuissa on otettava huomioon sekä saamelainen perimätieto että tieteellinen tieto. Lue lisää tästä ja muista symposiumin päivityksistä Facebookista: International Indigenous Salmon Peoples Network Facebook page.
RecoSal-hanke järjesti myös kävelyn joelle tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron ja paikallisen kalastajan ja Utsjoen kirkonkylän vesialueen osakaskunnan puheenjohtajan Hans Pieskin kanssa. Erkinaro kertoi Tenon lohikantojen heikosta tilasta ja kuvaili samalla Utsjoen alaosan kutualueita, joiden läheisyyteen osallistujat olivat kokoontuneet. Pieski ja Erkinaro, jotka molemmat osallistuvat hankkeeseen, esittelivät pitkäaikaista tutkimushanketta lohen perimästä ja lisääntymismenestyksestä tällä jokiosuudella. Tätä seurasi vilkas keskustelu lohikantojen tilasta, lohen kalastuskiellosta ja mahdollisista keinoista selviytyä vaikeasta tilanteesta. Keskustelusta kertoi saamenkielinen uutiskanava Ođđasat - TV - NRK TV ja YLE Sápmi.
Lisäksi RecoSal-hanke järjesti yhdessä MARGISTAR COST Action (21125) -hankkeen kanssa tulevaisuustyöpajan, jossa 23 osallistujaa keskusteli yhdessä Deatnun - Tanan - Tenon valuma-alueen haluttuja tulevaisuudentiloja. Työpajan tulokset julkaistaan RecoSal-hankkeen kolmannessa politiikkasuosituksessa.
