RecoSal Superviikko
RecoSal-hanke oli yhteisjärjestäjänä Lohidialogissa ja Polkutyöpajassa, ja osallistui vuotuiseen Teno-info tilaisuuteen Utsjoella 20-22 toukokuuta, 2025.
Lohidialogi oli toinen kolmesta dialogista, jotka Joddu-Villilohikeskus on järjestänyt yhteistyössä Sharing our knowledge (UiT Norjan arktinen yliopisto) ja RecoSal (Luke) -hankkeiden kanssa. Dialogiin osallistui edustajia sekä Suomen että Norjan puolelta rajajoen varrelta. Dialogin johdantona Magne Svineng Norjan Saamelaiskäräjiltä esitteli saamelaisen paikallisen konsulttiyrityksen Arvilin (Eriksen ja Nuorgam 2025) laatiman uuden raportin vesistöalueen paikallisen hallinnon haasteista ja mahdollisuuksista.
Esitelmän jälkeen tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luke) ja apulaisprofessori Therese Bjärstig (Uumajan yliopisto) avasivat dialogin Tenojoen rajat ylittävästä hallinnasta. Paneelissa olivat mukana Sandra Márjá West, Norjan Saamelaiskäräjien neuvoston (silloinen) poliittinen neuvonantaja, Niilo Aikio Tenon Kalatalousalueesta, Julie Gjørtz Howden Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriöstä, Kjell Olav Guttorm ja Benn Larsen Tenon vesistön kalastushallinnosta (TF), Sammol Lukkari Utsjoen kunnanhallituksesta, Tapio Hakaste Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Vesa Länsman Utsjoen kunnanhallituksesta.
Dialogin aikana sekä Norjan että Suomen viranomaiset korostivat jo olemassa olevien yhteistyöfoorumien, ja työryhmien, kuten Tenon lohikantojen hoitotyöryhmän, merkitystä vesistöalueella. Sekä Tenon vesistön kalastushallinnon (TF) hallituksen puheenjohtaja että toimitusjohtaja korostivat, että hoitotyöryhmä ei toimi tarkoitetulla tavalla ja että tällaisessa yhteistyöfoorumissa tulisi olla ryhmä, jossa on laajemmin edustettuina kaikki vesistöalueen osat.
Suomen puolen osallistujat korostivat erityisesti tarvetta pystyä vaikuttamaan muihin lohenkalastukseen ja jokeen vaikuttaviin tekijöihin, kuten lohenkasvatukseen, tutkimukseen lohien heikosta selviytymisasteesta merellä sekä Norjan viranomaisten politiikkaan sekä kyttyrälohen että merilohen hoidon osalta. Norjan Saamelaiskäräjien edustaja korosti erityisesti, että he haluaisivat perustaa yhteistyöfoorumin, johon osallistuisi Norjan ja Suomen edustajia ja joka keskittyisi edistämään saamelaisten ja paikallisten itsemääräämisoikeutta joen hallinnassa. Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön edustaja sanoi myös, että ministeriö haluaisi tehdä yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa paikallisten toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi vesistöalueella.
Seuraavana päivänä Tenon kalatalousalue järjesti vuotuisen Teno-info tilaisuuden. Teno-info on vuosittainen kokous, jossa tiedotetaan ja keskustellaan lohikantojen tilasta ja kalastushallinnon ajankohtaisista asioista. Kokous pidetään yleensä suomeksi, mutta tällä kertaa RecoSal järjesti tulkkauksen norjaksi, jotta myös joen toisella puolella asuvat voisivat osallistua kokoukseen.
Maa- ja metsätalousministeriön edustaja avasi kokouksen pääasiassa kyttyrälohikysymyksiin keskittyvällä esitelmällä. Sen jälkeen LUKE, Metsähallitus ja Lapin ELY-keskus esittelivät muun muassa lohikantojen ja meritaimenen tilannetta. Tauon jälkeen LUKE kertoi DEATNU- ja RecoSal-hankkeiden saavutuksista ja suunnitelmista. Kokous päättyi keskusteluun kalastuslupien myynnistä. Kokouksen aikana kävi ilmi, että toisin kuin Norjassa, Suomessa on mahdollista harjoittaa rajoitettua lohenkalastusta kesällä 2025 saamelaisten oikeuksien ja kalastuskulttuurin säilyttämiseksi ja kalastaa yksi lohi 1.–4. heinäkuuta välisenä aikana Suomen puolella sijaitsevalla sivujoella, Utsjoella. Tämä perustui Suomen korkeimman oikeuden aiempiin päätöksiin saamelaisten kulttuuristen käytäntöjen säilyttämisoikeuksista. Tämä on luonnollisesti herättänyt keskustelua ja havainnollistaa Norjan ja Suomen välisen yhteistyön haasteita yhteisten hallintatapojen suhteen.
RecoSal-projektin aikana on järjestetty neljä yhteissuunnittelutyöpajaa. Neljäs ja viimeinen työpaja, Polkutyöpaja, jatkoi edellisessä Tulevaisuuden visiot -työpajassa (Bjärstig et al. 2024) aloitettua työtä keskustelemalla siitä, miten kehitetyt visiot tulisi toteuttaa. Polkutyöpaja järjestettiin yhteistyössä MARGISTAR Cost Action (CA21125) -hankkeen ja MountResilience-projektin kanssa. Työpajaan osallistui yhteensä 14 henkilöä. Tulokset on esitetty Policy Brief 4 -raportissa.
