"Puurakentamisen suurin potentiaali on kaupungeissa" - tutkimusprofessori Katja Lähtinen jatkaa tehtävissään Luonnonvarakeskuksessa
Yritystalouden ja liiketoimintamallien tutkimusprofessori Katja Lähtinen jatkaa tehtävissään Luonnonvarakeskuksessa. Lähtisen jatkokausi alkoi 1.3.2024.
Image
Lähtinen on toiminut tutkimusprofessorina Lukessa vuodesta 2019 lähtien. Hänen tutkimusaluettaan on liiketaloustiede. Hän tutkii muun muassa strategista johtamista, markkinointia, vastuullisuutta ja laskentatointa erityisesti liittyen metsiin ja metsäarvoketjuihin. Tutkimustyön tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa yrityksiä, julkista sektoria ja kansalaisia tekemään päätöksiä, jotka tukevat biokiertotalouden kehittymistä.
Puurakentamisen markkinamahdollisuudet kaupungeissa
Lukessa Lähtisen merkittävä tutkimuskohde on ollut puurakentaminen. Hän tutkii aihetta erityisesti markkinoiden ja maankäytön suunnittelun näkökulmista.
Puunrakennuskäyttö hyödyttää biokiertotaloutta ja yhteiskunnallisten kestävyystavoitteiden saavuttamista. Puu on uusiutuva raaka-aine, jota käyttämällä voidaan muun muassa vähentää rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä sekä lisätä rakennusten hiilivarastoja ja asuinympäristön viihtyisyyttä.
Puurakentamiseen suurimmat odotukset ja tavoitteet kohdistuvat kaupunkialueille, joissa puu ei ole tyypillisesti ollut ensisijainen rakennusmateriaali.
Puurakentamisen yleistymisen ajateltiin vielä 2000-luvun alkupuolella olevan ensisijaisesti rakentamisen sääntelyyn ja teknologisiin prosesseihin liittyvä kysymys. Lähtisen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että ilmiö on monitahoisempi.
"Erityisesti asumisessa sijainti ja suunnitteluratkaisut ovat kuluttajille ensisijaisia kotien valintakriteerejä, ja rakennusmateriaaleja mietitään vasta näiden tekijöiden jälkeen. Kuluttajilta pohjoismaisessa yhteistyöhankkeessa keräämämme kyselyaineisto on antanut viitteitä siitä, että ennakkoluuloisimpia puurakentamista kohtaan ovat kaupunkimaista asumista hyvämaineisilla alueilla haluavat kuluttajat - eivät vain Suomessa, vaan myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa”, Lähtinen kertoo.
Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa kaupunkimaisen puurakentamisen markkinoiden kasvuun kaavoittamalla puurakennuksia myös kaupunkien keskustoihin ja niiden läheisyyteen. Tämä kuitenkin edellyttää, että projekteille löytyy toteuttajia rakennussektorilta ja alan toimijoiden yhteistyötä.
Luontopohjaisista ratkaisuista uutta liiketoimintaa
Puurakentamisen rinnalla erilaisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan edistää biokiertotaloutta rakennetussa ympäristössä. Tuotekehitys on tällaisten ratkaisujen osalta vielä käynnissä, mutta markkinoiden kehittyessä luontopohjaisia ratkaisuja voidaan Lähtisen mukaan hyödyntää julkisivujen viherpeitteissä ja viherkatoissa, joilla voidaan jäähdyttää ja lämmittää rakennuksia sekä parantaa viihtyvyyttä.
"Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia ja parantaa monimuotoisuutta. Samalla voidaan lisätä kansalaisten hyvinvointia. Liiketaloudellisesti tämä on uusia innovaatioita markkinoille tuoville yrityksille merkittävä mahdollisuus", Lähtinen sanoo.
Biokiertotalouden toteutumiseksi tarvitaan systeemistä muutosta
Kotimainen biokiertotalous voi kehittyä uusiutuvien luonnonvarojen ja monipuolisen yritystoiminnan varaan. Aluetalouden näkökulmasta tärkeää on myös se, että yritykset sijaitsevat laajasti eri puolilla Suomea.
Biokiertotalouden toteutuminen tarvisee kuitenkin järjestelmätason muutosta, joka käytännössä tarkoittaa sääntelyn, palvelukokonaisuuksien ja -tarjonnan uudistamista. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhä enemmän eri osa-alueita edustavien tahojen yhteistyötä, joka mahdollistaa oppimisen ja uusien ratkaisujen kehittämisen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi alueellisten innovaatioympäristöjen kehittymisen kautta.
Lähtinen korostaa, että biokiertotalouden markkinoiden kehittymiselle olennaista on markkinoiden tarjonnan ja kysynnän ymmärtäminen.
"Usein puhutaan arvon luomisesta. Meidän on ymmärrettävä paremmin, mitä arvo tarkoittaa erilaisille asiakasryhmille. Hieman kärjistäen voidaan todeta, ettei arvoa ole, jos asiakas ei sitä tunnista”, sanoo Lähtinen.
Konkreettisia esimerkkejä kuluttajamarkkinoilta löytyy esimerkiksi ruoasta ja asumisesta.
“Joku haluaa kasvisruokaa ja maksaa siitä lisähintaa, toinen ei halua sitä ilmaiseksikaan. Jollekulle taas kerrostaloasunto kaupunkialueella on unelmien koti, toiselle pahin mahdollinen asumisvaihtoehto. Tuote-palvelukokonaisuuksien kehittämisessä ja markkinoinnissa erilaiset tarpeet ovat rikkaus ja ne pitää ottaa huomioon. Ja kun ymmärretään, keitä asiakkaat ovat ja mitä he haluavat, voidaan markkinoilla kilpailla myös muulla kuin kustannustehokkuudella.”
Katja Lähtisen professoriluento järjestetään 12.4.2024 klo 9.00-9.30. Biokiertotalouden murrokseen liittyvä luento ja etäosallistumislinkki löytyvät myöhemmin Luken verkkosivujen tapahtumakalenterista.
