Purkupuun matka suljettujen kaivosalueiden kasvualustaksi

Purkutyön kohteena olevasta rakennuspuusta, energiapolton tuhkasta ja jätevesilietteestä syntyy uutta tuotetta eli kasvualustaa, kun pohjoiset kiertotalousyritykset puhaltavat yhteen hiileen. Valmistettu kasvualusta päätyy lopulta suljettavan tai kunnostettavan kaivosalueen peittoratkaisuihin.

Pohjois-Suomessa syntyy paljon erilaisia biotalouden sivuvirtoja, joille on niiden jätestatuksen vuoksi vaikea löytää käyttökohteita. Orgaanisten sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillintään pyrkivässä bio- ja kiertotaloudessa. Purkupuun käyttö biohiilen valmistuksessa pitää jätepuun kierrossa energiakäyttöä pidempään.

Biohiileen ja jätevesilietekompostiin perustuvan kasvualustan toimivuutta on tutkittu Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta Kolarin Rautuvaaran suljetulla kaivosalueella. Kokeiden perusteella kasvit hyötyivät jätevesilietekompostin ja biohiilen lisäyksestä, ja lisäys hillitsi metallien kertymistä kasveihin.

Kaivannaisjätealueiden sulkemista ja jälkihoitoa ohjataan lainsäädännön avulla. Toiminnanharjoittaja velvoitetaan mm. huolehtimaan ympäristökuormituksen hallintaan tarpeellisista rakenteista, seurannasta ja tarkkailusta myös lupamääräyksillä. Näin varmistetaan, että alueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

– Peittorakenteen nopea viherryttäminen muuttaa maisemaa luonnontilaisemmaksi mutta myös vähentää veden ja tuulen vaikutusta, jolloin rakenteiden toimintakyky säilyy ja pölyämistä ei esiinny, kertoo tutkija Anna Tornivaara GTK:sta.

Kierroksia biopeittoon -hanke järjesti vuosi sitten opintomatkan yrittäjille. Matkan aikana syntyi pohjoinen kiertotalousketju, josta tuotettiin myös video. Se esittelee purkupuun pyrolysointia biohiileksi ja matkaa kompostoidun jätevesilietteen kanssa kaivosalueen biopeitoksi.

Biohiilestä ja lietekompostista valmistettujen kasvualustojen käyttöä kaivosten jälkihoidossa jarruttaa niiden hinta ja lainsäädäntö. Laajoilla alueilla materiaalia tarvitaan paljon. Biopeiton valmistuskustannuksia voidaan hallita paremmin tuotantoon räätälöidyn yritysverkoston avulla. Hankkeessa selvitetään toimintaketjun (kuva 1) taloudellinen kannattavuus ja ympäristövaikutukset.

– Erilaisten sivuvirtamateriaalien seoksissa on järkeä. Biohiili ja komposti näyttäisivät yhdessä nopeuttavan jätealueiden viherryttämistä. Myös kompostoitumisprosessi nopeutuu, kun biohiili sekoitetaan uunituoreeseen lietteeseen kompostoinnin aluksi, toteaa projektipäällikkö Marleena Hagner.

Tällä viikolla (vko 34/2022) kiertotalouden pohjoisessa pilottiketjussa tapahtuu taas. Nyt testataan kompostista, biohiilestä ja tuhkasta valmistetun kasvualustan käyttöä Boliden Kevitsan kaivoksen sivukivialueen viherryttämisessä Sodankylässä. Samalla verrataan erilaisia kasvuston perustamistapoja ja kasvilajien menestymistä kaivosolosuhteissa.

– Muunkinlaista kysyntää löytyy kiertotalouden kasvualustoille, erityisesti vaativissa ennallistamis- ja viherrakentamiskohteissa, kuten kaatopaikkojen, soranottoalueiden ja kuluneiden rinteiden viherryttämisessä tai viherkatoilla, toteaa tutkija Marja Uusitalo Lukesta.

Hanketta rahoitetaan EU:n rakennerahastosta ja sitä hallinnoi Luke.