Siirry pääsisältöön

Presidentti Niinistö istutti nimikkopuunsa Haapastensyrjässä – jalostettu kuusi on tuotettu Luken kehittämällä uudella lisäysmenetelmällä

Uutinen 15.6.2023

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö istutti nimikkopuunsa Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän metsänjalostuksen toimipaikassa Lopella torstaina 15.6.2023.

Presidentti Niinistön nimikkopuu on alkiomonistettu, metsänjalostusaineiston parhaimmistoa edustava kuusi.

Suomen tasavallan presidentit ovat 1960-luvulta alkaen vierailleet Haapastensyrjässä ja istuttaneet puun Rotupuistoon. Haapastensyrjään aikaisemmin istutettuja presidenttien nimikkopuita ovat Urho Kekkosen kuusi (1962), Mauno Koiviston rauduskoivu (1984), Martti Ahtisaaren mänty (1998) ja Tarja Halosen kynäjalava (2005).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Haapastensyrjän metsänjalostuksen toimipaikassa Lopella. Presidentti Niinistö istutti vierailunsa yhteydessä nimikkopuunsa, kuusen, Haapastensyrjän Rotupuistoon. Kuva: Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Alkiomonistus tehostaa taimituotantoa

Presidentti Niinistön nimikkopuusta tekee erityisen sen tuottamiseen käytetty tekniikka, kasvullinen alkiomonistus. Luken kehittämässä, havupuille soveltuvassa taimituotantomenetelmässä yhdestä siemenalkiosta voidaan tuottaa iso määrä taimia. Alkiomonistus on perinteistä siementuotantoa täydentävä uusi teknologia, joka mahdollistaa Luonnonvarakeskuksen metsänjalostuksen tulosten entistä tehokkaamman hyödyntämisen metsätaloudessa.

Lukella on yli 5000 metsänjalostusohjelman parhaista puista aloitettua solukkolinjaa syväjäädytettynä tulevaisuuden tarpeita varten. Lisäksi on säilötty pieni määrä koriste- ja joulupuiksi soveltuvia linjoja. Luke rekisteröi alkiomonistetun aineiston metsänviljelyyn vuonna 2017 ensimmäisenä Euroopassa.

Mikä on Rotupuisto:

  • Haapastensyrjän Rotupuistoon on koottu kotimaisten metsäpuiden luonnosta löytyneitä harvinaisia erikoismuotoja, jotka havainnollistavat puulajiemme runsasta perinnöllistä muuntelua
  • Puisto toimii geenipankkina, jossa erikoismuodot säilyvät erilaisia tutkimus- ja lisäystarpeita varten.
  • Monet puistossa kasvavista erikoismuodoista on löydetty jo 1940–60-luvuilla, jolloin Suomen metsistä valittiin tuhansia puita metsänjalostuksen kantapuiksi. Nämä monistettiin varttamalla talteen 1960-luvulla laajan metsäpuiden siemenviljelyohjelman yhteydessä.
  • Rotupuisto istutettiin vuosina 1969–71 puutarha-arkkitehti Onni Savonlahden suunnitelman mukaan. Puiston nimi tulee Haapastensyrjää tuolloin isännöineen Metsänjalostussäätiön alkuperäisestä nimestä Metsäpuiden Rodunjalostussäätiö.