Nousulohien määrä kasvoi Tenolla – lohikantojen tila silti heikko
Tenoon nousi kesällä 2025 merkittävästi enemmän Atlantin lohia kuin kaudella 2024. Kyttyrälohien määrä noin puolittui edellisestä kyttyrälohikaudesta 2023.
Tenon pääuomassa Polmakissa (55 km jokisuulta ylävirtaan) sijaitsevan kaikuluotauspaikan ohi vaelsi vajaat 16 000 Atlantin lohta. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2024. Lohimäärien positiivinen kehitys johtui pitkälti pienten yhden merivuoden lohien määrän kasvusta.
”Vaikka Tenon lohimäärä kasvoi merkittävästi, vesistön lohikantojen tilanne on edelleen historiallisen heikko", toteaa tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Tenojoen ja Finnmarkin rannikon täydestä lohenkalastuskiellosta huolimatta Tenoon nousee nykyään keskimäärin vain vajaat 20 000 lohta kaudessa. Aiemmin (1972–2020) lohia pyydettiin pelkästään Tenojoesta keskimäärin 30 000 kpl vuodessa, ja merkittävä määrä lohia saatiin myös Finnmarkin rannikolta. Näistä pyyntimääristä huolimatta lohia riitti myös kutualueille.
Kuva: Kuvassa kaikki lajit ovat yhdessä, mutta valtaosa kaloista kokoluokissa 40-50 cm ja 50-65 cm on kyttyrälohia. Mustalla katkoviivalla on kuvattu ajankohta, jolloin noin 20 km luotauspaikalta alavirtaan sijaitseva kyttyrälohien pyyntipato saatiin kokonaan suljettua. Padon sulkemisen vaikutus näkyi luotauspaikalla noin kolmen päivän viiveellä kalamäärän jyrkkänä romahtamisena.
Kyttyrälohia vähemmän
Polmakin seurantapaikalla laskettiin kaudella 2025 vajaat 70 000 kyttyrälohta. Kyttyrälohien määrä väheni edellisestä nousukaudesta (2023) yli 100 000 yksilöä.
”Kesä 2025 oli ensimmäinen kesä vuoden 2017 jälkeen, jolloin kyttyrälohien määrä ei kasvanut. Tenon lisäksi kyttyrälohien määrät vähenivät laajasti muuallakin Pohjois-Norjassa”, Orell kertoo.
Kyttyrälohien vähenemiseen Polmakin seurantapaikalla vaikutti osaltaan Tana brun alapuolelle sijoitettu norjalaisten operoima kyttyrälohien poistopyyntipato. Pato sijaitsi noin 20 km Polmakista alavirtaan.
Pato saatiin lopullisesti suljettua vasta illalla 12.7. Tätä ennen sekä lohia että kyttyrälohia pääsi nousemaan Tenoon. Padon sulkeuduttua nousukalamäärien vähentyminen näkyi Polmakin luotauspaikalla noin kolmen päivän viiveellä.
Lohenkalastuksen näkymät heikot
Viimeiset seitsemän vuotta jatkuneen Tenon lohikantojen tilan heikkenemisen arvioidaan nykytietojen perusteella johtuvan erityisesti lohen merivaiheen aikaisen kuolleisuuden kasvusta. Vain harvat mereen vaeltaneet lohen vaelluspoikaset palaavat merivaellukseltaan takaisin Tenoon aikuisina nousulohina.
Tällä hetkellä Tenon lohikantojen arvioidaan olevan niin pieniä jo ennen minkäänlaista kalastusta, että joen eri osille asetetut kutukantatavoitteet, eli kutuun tarvittavien naaraslohien määrät, eivät täyty. Tässä tilanteessa lohenkalastuskiellon jatkaminen niin Tenojoessa kuin Finnmarkin rannikkoalueella on biologisesti paras vaihtoehto.
Kauden 2026 ennusmerkeissä on lieviä positiivisia signaaleita. Yhden merivuoden pikkulohien määrien voimakas kasvu kesällä 2025 ennakoi keskikokoisten kahden merivuoden lohien nousumäärän kasvua kesällä 2026. Nämä keskikoiset lohet ovat erittäin tärkeitä lajin lisääntymisen kannalta.
