Myyräkannat vahvistuneet valtaosassa maata, tiheydet maltillisia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat valtaosassa Suomea alhaiset tai korkeintaan maltilliset. Valtaosassa maata kannat ovat kuitenkin runsastuneet kesän 2024 aikana. Etelä-Suomen keskiosissa metsämyyriä tavataan kohtalaisen runsaasti. Länsi-Suomeen syksylle 2024 odotettu myyrähuippu ei toteutunut. 

─ Myyrien kannanvaihtelu jatkuu alueellisesti hyvin vaihtelevana, eivätkä kannanvaihtelut noudata säännöllistä, monivuotista syklisyyttä. Kohtalaisen laaja-alainen kantojen runsastuminen eteläisen Suomen alueella saattaa kuitenkin viitata siihen, että syklisyys olisi palaamassa, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta.

Pienten jyrsijöiden runsaudet vaihtelevat tyypillisesti noin kolmen vuoden säännöllisissä aalloissa eli sykleissä. Syklisyys on kuitenkin sekä kestoltaan että maantieteelliseltä laajuudeltaan alati muuttuva ilmiö. Viimeisimpinä vuosina Suomessa ovat vallinneet kohtalaisen epäsäännölliset kannanvaihtelut ja ne ovat olleet myös alueellisesti melko rajoittuneita.

Jyrsijäsyklit ovat pitkään olleet voimakkaimmat ja säännöllisimmät maan läntisimmässä osassa, Pohjanmaan maakuntien alueella. Viime aikoina myös itäisen Suomen jyrsijäkannoissa on ollut havaittavissa säännöllisemmän syklisyyden palaamista. Monin paikoin etenkin keskeisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa jyrsijäkannat ovat vaihdelleet vain vuodenaikaisesti – myyriä on keväisin aina vähemmän kuin syksyisin.

Keski-Suomen pohjoisosissa, eteläisen Suomen itäpuoliskolla ja etelärannikon läheisyydessä myyräkannat runsastuivat kuluvan vuoden keväästä syksyyn. Päijät-Hämeessä ja Päijänteen itäpuolella tavattiin syksyn pyynneissä runsaasti metsämyyriä, muualla kannan nousu oli maltillisempaa, vaikkakin alueellisesti vaihtelevaa. Myös peltomyyriä esiintyi jonkin verran itäisessä Suomessa. Tämä on tyypillisesti ollut merkki syklisyyden voimistumisesta. On mahdollista, että näille alueille kehittyy myyrähuippu syksyllä 2025.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat kasvoivat vuoden 2023 aikana, mikä enteili huippua syksylle 2024. Vielä viime keväänä jyrsijöitä tavattiin siinä määrin, että huippu oli odotettavissa. Kannankasvu jäi tällä alueella kuitenkin hyvin vaatimattomaksi kesän 2024 aikana ja joillain seuduilla myyrät jopa harvenivat. On mahdollista, että kannankasvun tyrehtyminen johtui kuuman kesän vaikutuksesta ravintoon. Kuivana kesänä peltomyyrien käyttämä heinäkasvillisuus kuivaa ja lakastuu varhain, jolloin sen ravintoarvo romahtaa. Heikompi ravinto vaikuttaa lisääntymiseen. Myyriä tavataan tällä hetkellä kuitenkin edelleen kohtalaisesti. Mikäli yksilöiden säilyvyys talvella 2024–25 on hyvä, on mahdollista, että myyrähuippu saavutetaan syksyllä 2025.

Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen lounaisosien seurantapyynneissä saatiin vain niukasti jyrsijäsaalista. Näillä alueilla kannat ovat olleet vahvat vuosina 2022 ja/tai 2023. On odotettavissa, että jyrsijämäärät kasvavat ensi vuoden aikana näillä alueilla. 

Oulun seudulla, Kainuussa ja Ylä-Lapissa myyräkannat olivat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa syksyllä 2023. Kannat ovat kesän 2024 aikana romahtaneet ylimmässä Lapissa odotusten mukaisesti. Oulu-Kainuu-seudulla myyriä oli syksyn seurantapyyntien mukaan vielä kohtalaisesti, mutta määrien odotetaan vähenevän alkavan talven kuluessa alhaiselle tasolle. Uusi huippu ajoittunee aikaisintaan vuodelle 2026.

Metsä-Lapissa myyrät runsastuivat kesän 2024 aikana. Kannankasvu ei ollut poikkeuksellisen voimakasta, joten myyrähuippua ei esiintynyt vielä syksyllä 2024. Mikäli myyrät selviävät hyvin hangen alla alkavan talven aikana, huippu lienee näillä alueilla ajoittumassa syksylle 2025. Läntisimmässä Lapissa myyrät runsastuivat odotusten vastaisesti vain vähän kuluneen kesän aikana. Itä-Lapissa on sitä vastoin tavattu kuluneen syksyn aikana paikallisesti runsaita petolintumääriä. Havainnot kertovat vähintään kohtalaisesta myyräkannasta näillä alueilla. 

Myyräkuume- ja taimituhonäkymät

Myyrien määrä suurimmassa osassa Suomea on tällä hetkellä niin vaatimaton, että taimituhoja ei ole laajalti odotettavissa alkavana talvena. Ainoastaan eteläisen Suomen alueilla, missä esiintyy runsaasti metsämyyriä, voi syntyä havupuiden latvavaurioita. Metsämyyrät kiipeilevät aktiivisesti jopa useiden metrien korkuisten nuorten havupuiden latvoissa ja kaluavat latvakasvainten kuorta ja syövät latvasilmuja. Metsämyyrät voivat myös vaurioittaa pieniä havupuun taimia lumihangen alla. 

Runsaat syksyiset metsämyyräkannat kasvattavat myös riskiä myyräkuumetartuntaan. Metsämyyrät hakeutuvat syksyllä ilmojen viilentyessä ihmisasutusten kuiviin ja mahdollisesti lämpimiin ja ravintorikkaisiin olosuhteisiin. Laji levittää näihin tiloihin myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta eritteidensä välityksellä. Ihmiset saavat tartunnan hengitysteitse, viruksen saastuttamaa pölyä hengittäessään. Syksyllä sisätiloihin hakeutuneet metsämyyrät on suositeltavaa pyytää pois mahdollisimman pian. Jätösten siivoamisessa on suositeltavaa käyttää kosteaa rättiä pölyä ilmaan nostavan harjan tai imurin sijasta.