Moni ilmastotoimi turvaa metsäluonnon monimuotoisuutta

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteillä voidaan edistää myös EU:n ennallistamisasetuksessa metsille asetettuja tavoitteita. MISU:n toimenpiteillä, kuten metsäkadon ehkäisyllä ja jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella, voidaan lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta ja parantaa luontotyyppien tilaa. Edelleen kehitettävistä toimenpiteistä taas metsän kiertoajan pidentämisellä olisi positiivisia vaikutuksia.

EU:n ennallistamisasetuksessa määritellään kahdeksan metsiä koskevaa biodiversiteetti-indikaattoria, joista seitsemässä tulee saavuttaa kasvava kehitys. Metsiä koskevia biodiversiteetti-indikaattoreita ovat esimerkiksi kuolleen puun määrä, puuston monilajisuus, metsien kytkeytyneisyys toisiinsa ja eri-ikäisrakenteisten metsien osuus. Tavoiteltava taso määritellään kansallisesti. 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksessä arvoitiin, miten MISU:n toimenpiteet vaikuttavat ennallistamisasetuksen indikaattoreihin Suomessa. Selvitys osoittaa, että useiden MISU:n toimenpiteiden vaikutukset indikaattoreihin ovat positiivisia. Selvityksessä ei kuitenkaan arvioitu vaikutusten suuruutta. 

MISU:n toimenpiteiden vaikutukset useisiin indikaattoreihin riippuvat toteutustavasta, tarkasteltavasta ajanjaksosta ja alueellisesta laajuudesta.  

Esimerkiksi metsän harventamisen yhteydessä tai jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa kuolleen puun määrää voidaan lisätä tai ylläpitää jättämällä alueelle säästöpuita ja olemassa olevat kuolleet puut sekä edistämällä muulla tavoin kuolleen puun syntymistä. Myös puuston monilajisuuden edistäminen edellyttää, että asiaan kiinnitetään huomiota metsien uudistamisen ja harventamisen yhteydessä. 

Metsäkadon ehkäiseminen vaikuttaa metsikkötasolla välittömästi kuolleiden pysty- ja maapuiden määriin. Joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsitys puolestaan tuottaa kuollutta puuta tai luonnontilaisen kaltaisen metsän muita ominaispiirteitä vasta vuosikymmenien kuluttua. Sekä pelloksi ja rakennetuksi maaksi raivattavien metsien että metsitettävien alueiden kokonaispinta-alat ovat Suomessa vuosittain pieniä. Pitkällä aikavälillä metsäkadon ehkäisyllä ja metsityksellä voi kuitenkin olla myönteisiä vaikutuksia useisiin indikaattoreihin.  

Joidenkin indikaattoreiden tilaa voidaan parantaa melko pienilläkin toimenpiteillä.  

“Esimerkiksi varsin pienikin eri-ikäisrakenteisten metsien kokonaispinta-alan lisäys kasvattaa näiden metsien osuutta puuntuotannossa olevista metsistä. Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu kuitenkin myöhemmin kansallisesti kaikille indikaattoreille määritettävistä tavoitetasoista,” erikoistutkija Leena Kärkkäinen Lukesta kertoo. 

Selvityksessä tarkasteltiin myös, mitä muita toimenpiteitä ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan MISU:n toimenpiteiden lisäksi.   

“Useita indikaattoreita voitaisiin saada kasvuun esimerkiksi suosimalla sekametsiä niille soveltuvilla kasvupaikoilla, rajoittamalla herkkien alueiden metsien käyttöä ja käsittelyä sekä aluetason suunnittelulla”, tutkimusprofessori Matti Koivula Lukesta kertoo.

Metsien tilaa kuvaavien biodiversiteetti-indikaattoreiden lisäksi asetuksen metsiä koskevat tavoitteet ja velvoitteet liittyvät luontodirektiivissä määritettyjen metsäluontotyyppien ennallistamiseen.  

Selvityksessä tarkasteltiin neljää metsäluontotyyppiä: boreaalisia luonnonmetsiä, puustoisia soita, harjumetsiä ja lehtoja. Näillä luontotyypeillä yleishyödyllisin MISU:n toimenpide on metsäkadon ehkäisy. Pitkällä aikavälillä boreaaliset luonnonmetsät ja lehdot hyötynevät myös metsittämisestä.  

Harjujen paahdeympäristöt hyötyvät polttamisesta ja useimmat lehtoluontotyypit havupuiden poistamisesta. Puustoiset ojitetut suot hyötyvät puolestaan ennallistamisesta, ojituksen välttämisestä ja jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta. 

Metsätaloudellisista harvennuksista on haittaa boreaalisille luonnonmetsille. Harjujen paahderinteillä ja lehdoissakin hyödyllistä on lähinnä luonnonhoitoon rinnastettava puuston harventaminen.   

Lannoitusta ei tulisi käyttää tarkastelluilla luontotyypeillä, koska se muuttaa kasvillisuutta ja maaperää, ja oletettavasti myös muuta eliölajistoa.

EU:n ennallistamisasetuksen mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee seurata indikaattoreiden kehitystä 18.8.2024 ja 31.12.2030 välisellä ajalla ja joka kuudes vuosi tämän jälkeen. 

Suomessa valtakunnan metsien inventointi (VMI) pystyy tuottamaan pääosan puustoon liittyvien indikaattoreiden seurantaan tarvittavista tiedoista. Kivennäismaiden maaperän hiilivarastoa kuvaavan indikaattorin seurantaan voidaan käyttää mallinnukseen perustuvia kasvihuonekaasuinventaarion tietoja. Lukessa valmistellaan myös mittauksiin perustuvaa maaperän hiilivaraston seurantaa. Kaukokartoitusmenetelmiä voidaan käyttää muun muassa metsien rakenteellisen kytkeytyneisyyden seurantaan.

Selvitys toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Arvio EU:n ennallistamisasetuksen metsiä koskevien tavoitteiden suhteesta Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteisiin (EEVA) -hankkeessa. Hanke on osa Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Selvitys tukee metsien hoidon ja käytön erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista MISU:n toimeenpanossa ja kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisessa.

Tekstiä muokattu 28.11. klo 15.20. Tarkennettu kiertoajan pidentämiseen liittyviä osuuksia.