Metsien kasvun ja tuotoksen tutkimusprofessoriksi nimitetty Harri Mäkinen

Harri Mäkinen nimitettiin Luken metsien kasvun ja tuotoksen tutkimusprofessoriksi elokuun alussa.

Mäkinen on väitellyt maa- ja metsätieteiden tohtoriksi Saksasta Freiburgin yliopistosta vuonna 1996 ja siirtyi sen jälkeen työskentelemään Metsäntutkimuslaitokseen. Kun Luke perustettiin, Mäkinen jatkoi tutkimustyötään kasvu- ja tuotostutkimuksen erikoistutkijana.

Metsien kasvu ja tuotos -tutkimusprofessuuri keskittyy puiden ja metsien kasvun ja tuotoksen dynamiikkaan vaihtelevissa ja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa, sekä metsien käsittelyn vaikutuksiin esimerkiksi puun tuotokseen, hiilen sitomiseen, metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin puuston ominaisuuksiin ja puuaineen ominaisuuksiin.

Onneksi olkoon nimityksestäsi Harri! Mitä odotat uudelta pestiltäsi?

Odotan innolla tutkimusalan kehittämistä, koska jatkuvasti muuttuvan ympäristön vaikutuksista metsien kasvuun tarvitaan lisätietoa.

Tutkimusprofessorin tehtävä on laaja ja haastava, mutta lähtökohta on hyvä, koska alan tutkimus on ollut Lukessa hyvissä käsissä. Täytyy pystyä pitämään rima yhtä korkealla myös jatkossa. Toivon, että hyvä yhteistyö sidosryhmien kanssa jatkuu entiseen malliin.

Mitkä ovat metsäntutkimuksen seuraavia keskeisiä kysymyksiä?

Suuressa kuvassa metsien käsittely monipuolistuu koko ajan. Kun ennen kasvatettiin yhden puulajin metsiköitä, nyt suunta on pienipiirteisempään ja jatkuvan kasvatuksen menetelmää kohti. Käsittely-yksikkö on jopa yksittäinen puu tai puuryhmä. Pienipiirteisyys näkyy myös sekapuustojen kasvatuksessa eli miten eri puulajien kasvu sovitetaan toisiinsa.

Jatkuvaan kasvatukseen liittyviä poiminta- ja pienaukkohakkuita on tutkittu, mutta empiiristä, pitkäaikaisiin mittaustuloksiin perustuvaa julkaistua tutkimustietoa jatkuvapeitteisen kasvatuksen vaikutuksista metsien kasvuun ja tuotokseen on vähän.

Toinen keskeinen aihe on hiilensidonta. Nyt jo ymmärretään, miten erilaiset metsän kasvatusmenetelmät vaikuttavat puuston kasvuun ja hiilen sidontaan. Mutta kun katsotaan koko metsikön hiilensidontaa kokonaisuutena maaperän ja pintakasvillisuuden kanssa, tutkittavaa vielä riittää.

Minkälainen yhteiskunnallinen rooli metsäntutkimuksella on?

Metsäalan merkitys on valtava koko Suomen yhteiskunnalle ja sen tutkiminen on itselleni tärkeä tehtävä. Esimerkiksi, kun puun tuonti Venäjältä loppui ja metsäteollisuuden puunsaanti oleellisesti pieneni, me voimme selvittää keinoja tämän paikkaamiseen. Mitä puun tuotantopuolella voitaisi tehdä, jotta kasvu lisääntyisi kestävästi?

Myös yhteiskunnan odotukset ja vaatimukset metsänkasvatukselle ovat muuttuneet. Esimerkiksi jatkuva kasvatus ei ole vielä valtavirtaa, mutta metsänomistajat ovat kiinnostuneita menetelmästä. Me Lukessa tuotamme tietoa siitä, miten talous-, kestävyys- ja biodiversiteettitavoitteiden yhdistäminen metsänkäsittelyssä onnistuu parhaiten.

Miten tutkimustietoa saadaan parhaiten vietyä käytäntöön?

Yhteiskunnallisessa metsäkeskustelussa tarvitaan kompromissien hakemista ja aitoa vuoropuhelua, jossa pyritään ymmärtämään kaikkien näkökulmat. Lukessa meidän tehtävämme on välittää faktoja ja selittää ilmiöiden välisiä syy-seuraussuhteita. Tarjoamme metsänomistajille sekä käytännön toimijoille yrityksissä että hallinnossa tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi. 

Kyllä se motivoi, kun tiedän, että tiedolle on kysyntää ja linkki käytäntöön on selvä, vaikka tutkimuksen aikajänne onkin usein hyvin pitkä.