Metsien kasvu mukana vain välillisesti EU:n ja sen jäsenmaiden metsästrategioissa

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, vaan metsäasiat kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), EU:n uusi metsästrategia ja suuri määrä uutta tai uudistettua velvoittavaa lainsäädäntöä vahvistavat kuitenkin voimakkaasti EU:n metsiin liittyvää ohjausta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) tutkimus tarkastelee EU-maiden metsiin liittyviä tavoitteita jäsenvaltioiden metsästrategioiden pohjalta.

Metsien merkitys ja siten myös niille asetetut tavoitteet eivät ole kaikilla EU-mailla yhteneväiset. Jos jäsenvaltioiden tavoitteet eroavat merkittävästi toisistaan tai EU:n yhteisistä tavoitteista, syntyy ristiriitoja metsäpolitiikan toteuttamisessa.

Tutkimme, voidaanko EU:sta tunnistaa tavoitteiltaan keskenään samankaltaisia jäsenvaltioryhmiä, mitä asioita kukin ryhmä painottaa tavoitteissaan ja onko EU:n uusi metsästrategia linjassa kansallisten strategioiden kanssa. Erillisenä selvitettävänä teemana on se, miten jäsenvaltiot ovat strategioissaan ottaneet huomioon metsien kasvuun liittyvät kysymykset. Metsien kasvun edistäminen on tärkeää niin hiilinielutavoitteiden saavuttamiseksi kuin raaka-aineen saatavuuden sekä muiden ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi.

Alustavien tulosten mukaan tutkimuksen jäsenvaltiot voidaan jakaa metsiin liittyvien tavoitteiden perusteella kolmeen ryhmään. EU:n uusi metsästrategia heijastelee tavoitteiltaan 2. ryhmän tavoitteita.

EU:n metsästrategioiden painotukset muuttuneet ajan kuluessa

EU:ssa metsäkysymykset ovat sen perustamisesta lähtien aina 1990-luvulle saakka olleet osa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP). Ensimmäinen metsästrategia laadittiin vuonna 1998 hieman sen jälkeen, kun runsasmetsäiset maat, Suomi, Ruotsi ja Itävalta, olivat liittyneet osaksi unionia. Ensimmäisessä metsästrategiassa painotettiin kestävää metsänhoitoa ja metsäteollisuuden kilpailukykyä. Vuonna 2013 julkaistiin EU:n toinen metsästrategia, joka korosti metsävarojen monikäyttöä, resurssitehokkuutta ja kestävää metsänhoitoa. EU:n tuorein metsästrategia julkaistiin vuonna 2021, ja se poikkeaa tavoitteiltaan aiemmista strategioista. Pääpaino on vihreän kehityksen ohjelman mukaisissa ilmasto- ja ympäristötavoitteissa sekä metsien roolissa näiden saavuttamiseksi.

Metsien merkityksellä eroja jäsenvaltioiden välillä

EU-maat eroavat toisistaan esimerkiksi luonnonmaantieteeltään ja sosioekonomisilta olosuhteiltaan. Metsäsektorilla on eniten kansantaloudellista merkitystä väestöltään pienehköissä mutta metsäisissä pohjoisissa jäsenvaltioissa, kuten Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Sen sijaan Keski-Euroopan ja erityisesti Etelä-Euroopan maissa metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on vähäisempää. Metsien merkitys virkistyskäytössä ja erilaisten ympäristöhyötyjen tuottamisessa on puolestaan koko Euroopan tasolla huomattavaa.

EU:n uutta metsästrategiaa on arvosteltu siitä, että sitä ei ole kehitetty yhdessä jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien kanssa. Tämä on herättänyt huolta siitä, ovatko jäsenvaltioiden ja EU:n asettamat tavoitteet yhteneviä. Eriävät tavoitteet voisivat kyseenalaistaa vertikaalisen politiikkakoherenssin saavuttamisen eli johdonmukaisuuden EU:n ja jäsenvaltioiden metsäpolitiikkojen välillä. Luken ja UEF:n tutkimuksessa selvitetään, onko tällainen ristiriita olemassa, ja jos on, mitä sille voitaisiin tehdä.

Tavoitteet metsien käytölle eroavat eri puolilla EU:ta

Tutkimuksessa analysoitiin pääasiassa laadullisen analyysin keinoin yhdeksän jäsenvaltion kansallisia metsästrategioita ja EU:n metsästrategiaa. Alustavien tulosten mukaan jäsenvaltioiden metsäpoliittisten tavoitteiden painotuksissa on selkeitä eroja. Osa jäsenvaltioista painottaa taloudellisia hyötyjä, osa puolestaan ympäristöhyötyjä tai keräilytuotteiden käyttöä. Yleisesti kaikki jäsenvaltiot pyrkivät kuitenkin tasapainoilemaan eri tavoitteiden välillä.

Alustavien tulosten mukaan tutkimuksen jäsenvaltiot voidaan jakaa metsiin liittyvien tavoitteiden perusteella kolmeen ryhmään (kuvassa yllä):

ryhmä: Aktiivinen metsänhoito ja kestävä puuntuotanto
ryhmä: Metsien monikäyttö ja luonnonläheinen metsänhoito
ryhmä: Agrometsätalous ja muut ekosysteemipalvelut kuin puuntuotanto

EU:n uusi metsästrategia heijastelee tavoitteiltaan 2. ryhmän tavoitteita. Metsästrategiassa korostuvat erityisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteet, kuten hiilensidonta, biodiversiteetin suojelu ja elinympäristöjen ennallistaminen, metsien talouskäyttöön liittyvien tavoitteiden jäädessä sen sijaan taka-alalle.

Metsien kasvu ei korostu kansallisissa tavoitteissa

Metsien kasvu ei yksittäisenä tavoitteena nouse vahvasti esiin analysoitujen jäsenvaltioiden ja EU:n metsästrategioissa. Metsien kasvu tulee kuitenkin esiin välillisesti erityisesti ilmastotavoitteissa. Jäsenvaltioiden pyrkimyksenä voi olla ilmastosyiden vuoksi kasvattaa metsäresursseja joko lisäämällä olemassa olevien metsien kasvua tai lisäämällä metsäalaa metsityksen kautta. Joissakin maissa metsävarojen kasvuun liittyvä tavoite on vahvasti talouspainotteinen: metsien kasvua olisi tehostettava raakapuun saatavuuden lisäämiseksi.

EU:n metsästrategian yhtenä tavoitteena on istuttaa 3 miljardia uutta puuta vuoteen 2030 mennessä. Vastaavantyyppisiä tavoitteita on myös joissakin kansallisissa metsästrategioissa. Osassa jäsenvaltioista metsitystä ja metsävarojen kasvua pyritään lisäämään taloudellisten kannustimien avulla.

Ristiriidat ilmeisiä, mikäli kansallisia painotuksia ei oteta huomioon

Viime vuosina EU on antanut runsaasti metsiin kohdistuvaa uutta ja sitovaa sääntelyä. EU:n uusi metsästrategia heijastelee paremmin joidenkin jäsenvaltioiden näkemyksiä ja käsitystä metsien käytöstä kuin toisten. EU:n metsiin liittyvien politiikkojen toteutus voi aiheuttaa ristiriitoja, jos kansallisten metsäpolitiikkojen painopisteitä ei oteta huomioon. Tämän vuoksi EU-maita olisi hyvä osallistaa nykyistä paremmin EU:n metsäpolitiikkaan ja erityisesti sen valmisteluun, jotta paikallisia hyviä ja kestäviä käytäntöjä voitaisiin edistää jäsenvaltiotasolla. Tämä todennäköisesti edistäisi myös EU-tason metsien käyttöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

Tässä artikkelisarjassa julkaisemme kirjoituksia metsien kasvusta erityisesti MEKA2.0-tutkimushankkeen teemoihin liittyen. Tämä kirjoitus on sarjan kuudes osa.

Metsien kasvu: Syyt kasvun alenemiseen, mahdollisuudet lisätä kasvua ja hiilivaraston kasvattamisen riskit -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.