Hakkuiden kokonaismäärä jäi vuonna 2025 edellisten vuosien tasolle
Suomessa hakattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2025 runsaat 74 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Se oli prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Metsäteollisuuden raaka-aineeksi hakatun puun määrä kasvoi prosentin, mutta energian tuotantoon korjatun runkopuun määrä pieneni kahdeksan prosenttia.
Metsistämme hakatun tukki- ja kuitupuun kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta prosentin noin 63 miljoonaan kuutiometriin. Lähes kaikki tukki- ja kuitupuu hakataan teollisuuden raaka-aineeksi – vain vajaa puoli miljoonaa kuutiometriä menee yksityisten metsänomistajien omaan käyttöön sahatavaraksi.
Energiantuotantoon tarkoitetun runkopuun hakkuut vähenivät kahdeksan prosenttia noin 11 miljoonaan kuutiometriin. Kolme viidesosaa siitä meni pientalojen polttopuuksi ja kaksi viidesosaa metsähakkeen raaka-aineeksi energiantuotantolaitoksille.
"Hakkuiden kokonaismäärä nousi yli 70 miljoonan kuutiometrin ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen hakkuissa on korjattu runkopuuta käyttöön keskimäärin 74 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten vuosi 2025 oli hakkuiden osalta varsin tavanomainen", kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen.
Kuitupuun hakkuissa pieni nousu
Teollisuuden käyttöön ja vientiin hakattiin yhteensä lähes 63 miljoonaa kuutiometriä tukki- ja kuitupuuta, mikä oli puoli miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisvuonna. Tukkipuun hakkuumäärä oli reilu 28 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Mäntytukin hakkuumäärä laski muutamalla prosentilla, kun taas kuusitukin hakkuut säilyivät edellisvuoden tasolla.
Kuitupuun hakkuumäärä kasvoi edellisvuodesta muutamalla prosentilla ja oli yhteensä reilu 34 miljoonaa kuutiometriä. Kuusikuidun hakkuut lisääntyivät kuusi prosenttia, kun taas mänty‑ ja lehtikuitupuun hakkuumäärät nousivat noin prosentin.
Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien osuus koko maan teollisuuspuun hakkuista oli lähes kolmannes. Pohjois-Suomeen tehdyt metsäsektorin investoinnit ovat kasvattaneet viime vuosina pohjoisempien maakuntien hakkuumääriä. Loppuvuonna 2024 riehuneen Lyly-myrskyn vaikutukset näkyivät Satakunnassa, jossa hakkuumäärät kasvoivat 13 prosenttia edellisvuodesta.
Kaakkois-Suomessa hakkuut vähenivät edellisvuodesta noin kymmenyksen. Hakkuumäärät laskivat myös Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Hakkuutähteiden korjuumäärä kasvoi
Lämpö- ja voimalaitosten käyttöön korjattiin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä energiapuuta, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Korjatusta energiapuusta kolme viidesosaa oli runkopuuta ja loppu latvusmassaa ja kantoja.
Aiempina vuosina energiapuusta noin kaksi kolmasosaa on ollut runkopuuta, mutta viime vuonna hakkuutähteiden määrä ja osuus kasvoivat. Pieniläpimittaisen runkopuun nopeasti nousseet hinnat ohjasivat energiapuun hankintaa aiempaa enemmän päätehakkuiden hakkuutähteiden tarkempaan hyödyntämiseen.
"Energiaksi korjatun ranka- ja kokopuun korjuumäärä laski 17 prosenttia, samalla kun hakkuutähteiden ja kantojen korjuumäärä kasvoi noin kolmanneksella", kertoo Luken yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä.
Metsiin jäi uutta kuollutta runkopuuta 16 miljoonaa kuutiometriä
Vuoden 2025 hakkuista ja metsänhoitotöistä jäi metsiin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä kuollutta runkopuuta. Metsiin jäi saman verran myös uutta luontaisesti kuollutta runkopuuta, joten kuolleen runkopuun kokonaismäärä lisääntyi yhteensä 16 miljoonalla kuutiometrillä. Määrät ovat olleet tällä tasolla jo vuosia, mutta olivat esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella noin puolet nykyisestä.
Kun huomioidaan sekä käyttöön hakatut puumäärät että metsään jääneet kuolleet puut, niin elävän puuston poistuma oli vuonna 2025 kaikkiaan 90,2 miljoonaa kuutiometriä. Se oli prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta prosentin enemmän kuin edellisen viisivuotisjakson aikana keskimäärin.
Uutta runkopuuta kasvaa vuosittain noin 103 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston kokonaistilavuus kasvoi viime vuonna 13 miljoonalla kuutiometrillä. Puuston kasvu on ollut puuston poistumaa suurempi joka vuosi 1970-luvun alun jälkeen.
