Luonnonvarakeskuksen näkökulma EU:n ennallistamisasetuksen ehdotuksesta

Euroopan komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta kesäkuussa 2022. Valtioneuvosto laati asiaa koskevan niin kutsutun U-kirjelmän, jossa ehdotuksen vaikutuksia peilataan Suomeen.

Luonnonvarakeskus (Luke) on aktiivisesti osallistunut ennallistamisasetuksen ehdotusta koskevaan keskusteluun. Luken näkökulmasta EU:n ennallistamisasetuksen ehdotus on tarpeellinen aloite monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Ehdotukseen liittyy kuitenkin monia avoimia kysymyksiä, jotka tulisi selvittää.

1. Tarvitaan lisää tietoa ennallistettavista luontotyypeistä ja niiden sijainnista

Kansalliset erityispiirteet tulisi huomioida ennallistamistarpeen ja seurantaindikaattorien määrittelylle, jotta voidaan keskittyä Suomen kannalta kustannustehokkaimpiin toimiin.

Ennallistamisen kustannukset riippuvat ennallistettavien luontotyyppien pinta-aloista ja sijainnista, joihin puolestaan vaikuttaa niiden luonnon tila ja se, miten heikentynyt luonnontila ylipäätään määritellään. Vaikka Luontodirektiivin luontotyyppien tilaa koskeva tieto on Suomessa huippuluokkaa, myös meillä on huomattavaa epävarmuutta heikentyneiden luontotyyppien määrästä ja sijainnista. Luontotyyppien tilasta tarvitaan siis lisätietoa, jotta ennallistaminen voidaan kohdistaa mahdollisimman kustannusvaikuttavasti.

2. Tarvitaan suorien ja epäsuorien kustannusvaikutusten arviointia

Komission arviot ennallistamisen kustannuksista perustuvat EU-tason keskiarvoihin, eivätkä ole suoraan sovellettavissa Suomeen. Mikäli metsien lisäsuojelun seurauksena puun saatavuus heikkenee, tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia metsäsektorin arvonlisäykseen ja työllisyyteen sekä kerrannaisvaikutusten kautta myös muihin kansantalouden toimialoihin. Ennallistamisen kustannusten arviointi ja niiden alueellinen jakautuminen edellyttää siten lisäselvitystä.

3. Tarvitaan kattavaa hyötyjen arviointia

Ennallistaminen tuo myös uudenlaisia työpaikkoja ja ansaintamahdollisuuksia. Näiden aluetaloudelliset vaikutukset tulisi huomioida, kun ennallistamisasetuksen talous- ja työllisyysvaikutukset arvioidaan kokonaisuutena. Jo tällä hetkellä on havaittavissa suuri tarve koulutukselle, tutkimustiedolle ja käytännön toimijoille koskien esimerkiksi soiden ennallistamista, turvepeltojen kosteikkoviljelyä ja metsien jatkuvaa kasvatusta. Nämä uudet metsien ja maatalousmaiden käyttömuodot voivat vastaisuudessa korvata ainakin osan metsätalouden mahdollisesti katoavista työpaikoista.

Ennallistamisella on vaikutusta myös aineettomiin hyötyihin, joiden taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Esimerkiksi jokamiehenoikeudet sallivat Suomessa laajan metsien virkistyskäytön, jonka kansanterveydelliset hyödyt voivat olla merkittävät. EU:n ennallistamisasetuksessa mainittuja maakohtaisia hyötyarvioita tulisikin pitää alustavina ja suuntaa antavina, ja käynnistää asiasta kattava selvitys Suomessa.

4. Vaikutusten vuotaminen tulee estää

Hakkuiden mahdolliset vuotovaikutukset tulisi huomioida, jotta EU:n ennallistamisasetuksen luonto- ja ympäristövaikutukset voidaan kokonaisvaltaisesti huomioida. Suomessa tai EU:n sisällä toteutettavat suojelu- ja ennallistamistoimet eivät saa vuotaa lisääntyneinä hakkuina EU:n ulkopuolelle.

5. Ennallistaminen mahdollistettava samanaikaisesti taloustoiminnan kanssa

Ennallistamiseen tulisi ylipäätään sisällyttää kaikki toimenpiteet, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta riippumatta siitä sijaitsevatko ne suojelualueilla vai eivät. Näin myös esimerkiksi kosteikko- ja hiiliviljely sekä talousmetsien luonnonhoito- ja kasvatustavat tulisivat otetuiksi huomioon.

6. Huoltovarmuus ja monimuotoisuuden turvaaminen sovitettava yhteen

Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat alleviivaavat ruokaturvan, energiaomavaraisuuden ja ylipäätään huoltovarmuuden merkitystä. Koska luonnonvarojen hyödyntämiseen ja monimuotoisuuden turvaamiseen liittyy ristiriitoja, on tärkeää, että yhteensovittamista koskeva tutkimus ja toimenpiteiden menetelmäkehitys jatkuvat.

7. Taloudellisia kannustimia tarvitaan ja vapaaehtoiset markkinat tulisi mahdollistaa

Suomessa ennallistamistoimia vaativat pinta-alat arvioidaan suuriksi. Komission ehdotuksen tavoitteisiin pääsemiseksi on kannustinjärjestelmää kehitettävä sellaiseksi, että se houkuttelee maanomistajia tekemään entistä enemmän monimuotoisuutta turvaavia toimenpiteitä. Tämä vaatii myös resursseja ja laajaa rahoituspohjaa.

Monimuotoisuuden turvaamisen valtavirtaistamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukien lisäksi myös markkinaehtoista toimintaa. Esimerkiksi hiili- ja luontokompensaation kehittyminen voisi kannustaa ottamaan monimuotoisuus aiempaa paremmin huomioon luonnonvarojen käytössä. Ongelmaksi voi muodostua kuitenkin kompensoinnin lisäisyysehdon täyttyminen silloin, kun ennallistamisen lainsäädännölliset tavoitteet on asetettu korkealle jo valmiiksi.

Markkinaehtoisten kompensaatiomekanismien kehittymiseksi lisäisyysongelma tulisikin pystyä ratkaisemaan vähintään kansallisella tasolla.

8. Tarpeellisuus ja läpileikkaavuus

Ennallistamisasetusta koskevalla ehdotuksella on kattavat vaikutukset läpi yhteiskunnan, ja hyödyt voivat realisoitua pitkällä aikavälillä. Myös ehdotuksen vaikutusten arviointi edellyttää laajaa yhteistyötä yli organisaatioiden, tieteenalojen ja toimijoiden. On myös tärkeää sitoa ennallistamisasetuksen velvoitteet saumattomasti EU:n biodiversiteettistrategian kansallisisiin velvoitteisiin.