Lajien väliset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat karhun levinneisyyteen Euroopassa
Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan karhujen levinneisyys määräytyy suurelta osin sen perusteella, millaisessa vuorovaikutuksessa ne elävät muiden lajien kanssa. Esiintymistä määrittää erityisesti tärkeimpien ravintokohteiden saatavuus. Tulos perustuu yli kolmen miljoonan paikannuspisteen analysointiin noin 3 000 karhulta Euroopassa ja Turkissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että karhuja esiintyy eniten alueilla, joilla niille on runsaasti energiaa sisältäviä ravintolajeja. Karhujen ruokavalio on monipuolinen. Tutkimuksessa tunnistettiin 276 eri kasvilajia, joita karhut käyttävät ravinnokseen.
Karhujen ruokavalio vaihtelee alueittain. Etelä-Euroopan lämpimillä alueilla ruokavalio painottuu kasvilajeihin, ja kylmemmillä alueilla, kuten Skandinaviassa ja Suomessa, karhut syövät suhteessa enemmän lihaa.
”Kasviravinnolla on merkittävä asema myös pohjoisessa, mutta täällä esiintyminen on vahvemmin sidoksissa sorkkaeläinten esiintymiseen”, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) vieraileva asiantuntija Ilpo Kojola.
Ilmastonmuutos ja maankäyttö muuttavat lajien elinalueita
Ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset vaikuttavat siihen, missä eri lajit voivat elää. Ilmaston lämmetessä monet eläin- ja kasvilajit siirtyvät kohti napoja tai korkeammille alueille; paremmin niille sopiviin olosuhteisiin. Karhujen ravintolajien elinalueiden muuttuminen vaikuttaa karhujen selviytymiseen ja asemaan luonnon ravintoverkossa.
Ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset vaikuttavat lajeihin eri tavoin. Lajienvälisten erojen ymmärtäminen on olennaisen tärkeää biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja luonnon tarjoamien ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi.
Tutkimuksen tuloksilla on erityistä arvoa ennustettaessa, missä karhuja voi esiintyä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa muihin lajeihin ja ympäristöönsä. Tulokset vahvistavat myös näkemystä siitä, että lajien suojelu edellyttää niiden ekosysteemien suojelua, joista ne ovat riippuvaisia.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Global Change Biology -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 87 tutkijaa 75 laitoksesta 26 maassa. Tutkimusta johtivat Sevillan yliopisto, Rooman Sapienza-yliopisto ja Puolan luonnonsuojeluinstituutti. Suomesta mukana oli Luonnonvarakeskus.
