Laaja kansainvälinen arvio: maailman soilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä

Maapallon maapinta-alasta 3–4 prosenttia on soita, mutta niihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Jotta globaalit ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, on tärkeää, että soiden hiilivarasto ei vapaudu ilmakehään. Maailmanlaajuisesti jo 12 prosentilla soista turpeen kertyminen on loppunut ja niistä on tullut päästölähteitä. Euroopassa lähes puolet suoalasta on ojitettu ja sen ekologinen tila heikentynyt, arvioi laaja kansainvälinen raportti Global Peatlands Assessment.

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) julkaisema Global Peatlands Assessment -raportti kokosi yhteen olemassa olevaa tietoa soiden tilasta sekä niiden merkityksestä globaalissa hiilenkierrossa. Arviointiraportin tuottamiseen osallistui 226 suoasiantuntijaa yli 50 maasta. Luonnonvarakeskuksen tutkijat osallistuivat yhteenvedon laatimiseen muun muassa koordinoivina kirjoittajina soiden käytön ohjauskeinoja ja Euroopan soiden tilaa käsittelevissä luvuissa. Global Peatlands Assessment on ensimmäinen kattava raportti maailman soiden tilasta lähes 15 vuoteen.

Maailmanlaajuisesti soita on ojitettu 50 miljoonaa hehtaaria, noin 12 prosenttia nykyisistä soista. Ojitetut suot tuottavat vuosittain 4 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. 

Euroopassa soita on 59 miljoonaa hehtaaria ja lähes 50 prosenttia tästä suopinta-alasta on tilaltaan heikentynyttä. Euroopan ojitettujen soiden nykyiset kasvihuonekaasupäästöt ovat maanosista toisiksi korkeimmat Aasian jälkeen ja kokonaispäästöt ojituksen alkamisesta lähtien ovat suuremmat kuin missään muussa maanosassa. Global Peatlands Assessment -raportin yhteydessä julkaistiin globaali suokartta, ja päästöarviot tehtiin sen mukaisin pinta-alatiedoin ja soveltaen IPCC-päästökertoimia.

Laaja ojitukseen perustava soiden taloudellinen käyttö alkoi Euroopassa yli tuhat vuotta sitten, ja soita hyödynnetään edelleen monin tavoin ruoan- ja rehuntuotannossa, metsätaloudessa sekä energian tuotannossa. Monissa Euroopan maissa on jo käynnissä merkittäviä ennallistamisohjelmia, mutta toistaiseksi ne käsittävät vain pienen osan heikentyneistä suoympäristöistä.

“Raportti painottaa, että ojitettujen soiden ei tarvitse olla osa ongelmaa, vaan ne voivat olla pikemminkin ratkaisu. Soiden kestävä käyttö ja ennallistaminen ovat luontopohjainen ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Samalla toimenpiteet voivat tukea paikallisyhteisön elinkeinoja”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tuula Larmola.

Soiden suojeluun ja ennallistamiseen tarvitaan lisää voimavaroja. Toimia voitaisiin rahoittaa sekä julkisin varoin että markkinoihin perustuen. Runsassoisia valtioita kannustetaan sisällyttämään suot Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden toteutukseen, kun määritellään millä toimenpiteillä päästöjä tullaan kussakin maassa vähentämään. (Nationally Determined Contribution (NDC)

Raportti suosittelee että

• lisätään ilmaston kannalta kestäviä toimia, esimerkiksi nostetaan turvepeltojen vedenpintaa, korvataan turvetta kasvualustoissa sekä vähennetään turpeen energiakäyttöä
• aloitetaan keskipitkän aikavälin suunnittelu, jotta voidaan hallitusti lopettaa soiden tilan heikentäminen
• luodaan tukia ja kannustimia soiden kestävään käyttöön, ennallistamiseen ja suojeluun
• lisätään julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta, jotta soiden suojelu, ennallistaminen ja kestävä käyttö yleistyvät
• aloitetaan soiden tilan seuranta ja ylläpidettään tietokantoja soiden esiintymisestä, tilasta ja käytöstä

Lähteet: Global Peatlands Assessment, Global Peatland Database, Greifswald Mire Centre; Joosten  ym. 2009. Global Peatland CO₂ Picture, Wetlands International; IUCN red list of Threatened  Species, Ramsar Sites Information Service.