Kyselytutkimuksen mukaan valkoposkihanhet heikentävät maanviljelijöiden taloutta ja hyvinvointia Pohjois-Karjalassa 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kyselyyn helmi-maaliskuussa 2021 vastanneista viljelijöistä kaksi kolmasosaa (140 viljelijää) kertoi valkoposkihanhien aiheuttaneen vahinkoja viljelyksille. Vahinkopinta-alojen määrä vaihteli muutamasta hehtaarista jopa satoihin hehtaareihin. Vahingot näkyvät viljelijän arjessa lisääntyneenä työmääränä ja huolena, sillä nautakarjalle tarkoitetusta rehusadosta menetetään merkittävä määrä.

− Peräti 85 prosenttia kaikista vastanneista arvioi valkoposkihanhien vaikuttavan kielteisesti kotikuntansa viljelijöiden ja yli puolet myös henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointia koskevia lukuja voidaan pitää hälyttävinä, ja ne vahvistavat aiempien tutkimushaastattelujen tuloksia, kertoo Luken tutkija Mikko Jokinen.

Valkoposkihanhia ja niiden aiheuttamia vahinkoja käsitellyt kysely lähetettiin Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun maanviljelijöille. Kysely toimitettiin 871 viljelijälle, joista 24 prosenttia vastasi. Eniten vastauksia saatiin Kiteeltä ja aktiiviviljelijöiltä. Kysely on osa Luken Hanhipelto-hanketta, ja tässä esitetyt tulokset ovat alustavia.

Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia oli sitä mieltä, että päättäjät eivät ole reagoineet riittävästi hanhiongelmaan. Enemmistö vastaajista katsoo myös, että valkoposkihanhea koskevaa lainsäädäntöä ei ole riittävästi avattu kansalaisille.

– Valtaosa vastaajista on kuitenkin tyytyväisiä paikallisiin maaseutupalveluiden viranomaisiin hanhiasiassa, Jokinen kertoo.

Viljelijät arvioivat, että korvaukset kattavat noin kolmasosan todellisista menetyksistä ja kustannuksista. Erityisesti luomuviljelijöiden mielestä korvauksen tulisi perustua menetetyn sadon laatuun eikä alueellisiin keskiarvotuotoksiin, kuten nyt.

Yli puolet kyselyyn vastanneista viljelijöistä suhtautuu epäillen hanhipeltojen toimivuuteen, ja 80 prosenttia vastanneista arvelee, että toimiva hanhipelto edellyttää ampumalla karkottamista muilta pelloilta. Lisäksi lähes kaikki vastanneet viljelijät (93 prosenttia) olivat sitä mieltä, että hanhiongelman ratkaisu edellyttää kannan vähentämistä, ja luvanvaraisesti ammuttu hanhi tulisi saada käyttää ravintona.

Alkuvuodesta viljelijöissä oli enemmän hanhipeltojen kannattajia kuin niitä vastustaneita. Asia ei ole kuitenkaan kulttuurisesti yksinkertainen.

− Hanhipeltojen perustamisessa on kyse myös ammattiylpeydestä ja -identiteetistä. Moni haluaa tuottaa ruokaa mieluummin suomalaisille kuin hanhille. Hieman yli puolet vastanneista korosti tätä seikkaa, vaikka taloudellinen tulos olisikin sama hanhipeltoviljelijänä, Jokinen kertoo.

Kysely tehtiin talvella ennen hanhipeltokokeilun käynnistymistä. Ensimmäisiä tuloksia hanhipeltojen toimivuudesta ongelman osittaisena lieventäjänä saadaan syksyllä 2021.

− Kevään ensihavainnot ovat rohkaisevia ja monet viljelijät ovat olleet tyytyväisiä hanhien karkottamiseen, kertoo hankkeen johtaja tutkimusprofessori Jukka Forsman.

Forsmanin mukaan vuodet ovat hanhien muuton ja aiheutuneiden vahinkojen kannalta erilaisia, joten luotettavan tiedon keruu edellyttää useamman vuoden tutkimuksia.

Hanhipelto on peltoalue, jolla hanhet voivat vapaasti ruokailla ja oleskella. Ympäröiviltä alueilta hanhet pyritään karkottamaan.

Luke tutkii kaksivuotisessa (2021–2022), ympäristöministeriön rahoittamassa Hanhipelto-hankkeessa, löytyykö hanhipelloista osaratkaisu hanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi, aiheesta lisää https://www.luke.fi/projektit/hanhipelto/