Kohti kestäviä ruokajärjestelmiä eurooppalaisafrikkalaisella yhteistyöllä

Ilmastonmuutos, luontokato, väestönkasvu ja kaupungistuminen haastavat ruokajärjestelmät koko maailmassa ja aivan erityisesti Afrikassa. Luonnonvarakeskus (Luke) johtaa kahta kansainvälistä hanketta, joissa kehitetään keinoja ravitsevan, monipuolisen ja edullisen ruoan kestävään tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen Afrikassa. 

Vaikka ilmastonmuutoksen, luontokadon, väestönkasvun ja kaupungistumisen haasteet ovat karkeasti samoja eri alueilla, yhden alueen ratkaisua ei voida siirtää sellaisenaan toiseen. Ruokajärjestelmien tutkimus- ja kehitysosaamista sen sijaan voidaan. Tätä Luke tekee johtamissaan EU-rahoitteisissa HealthyFoodAfrica ja SustInAfrica -hankkeissa, yhteistyössä 35 eurooppalaisen ja afrikkalaisen kumppanin kanssa, yli 20 kohteessa eri puolilla Afrikkaa.

”Ruokajärjestelmien haasteet ulottuvat alkutuotannosta kulutukseen asti, ja Afrikassa haasteet painottuvat erityisen vahvasti alkutuotantoon. Viljely ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla, ja ruokahävikkiä syntyy runsaasti jo arvoketjun alkupäässä”, sanoo HealthyFoodAfrica-hanketta johtava erikoistutkija Mila Sell Lukesta.

Hävikkiin voidaan puuttua Sellin mukaan esimerkiksi ruuan säilytystä ja kuivatusta parantamalla mutta myös kehittämällä elintarvikkeita ja markkinointia. Samalla voidaan kehittää elintarvikkeita entistä ravitsevammiksi.

Viljelijät, yrittäjät ja tutkijat yhteistyössä

SustInAfrica-hanke keskittyy viljelyn kestävään tehostamiseen 13 tutkimusalueella, jotka sijaitsevat viidessä Länsi- ja Pohjois-Afrikan maassa. Paikalliset pienviljelijät sekä pienet ja keskisuuret yritykset osallistuvat viljelykokeisiin, joissa käytetään niin Afrikassa kuin Euroopassakin kehitettyä teknologiaa.

“Yhdellä koealueella paikalliset työntekijät voivat esimerkiksi ottaa havaitsemistaan tuhohyönteisistä kuvia asiantuntijoittemme arvioitaviksi. Tavoitteemme on automatisoida tuholaisten tunnistaminen täysin tekoälyä hyödyntämällä”, kertoo SustInAfrica-hanketta johtava Luken erikoistutkija Giles Young.

Kastelun optimoinnissa eurooppalaisafrikkalainen tutkijajoukko hyödyntää paikallisen drone-yrittäjän apua, kun taas tutkimustietojen keräämisessä ja levittämisessä auttaa muun muassa ghanalaisten viljelijöiden tekstiviestiverkosto.

”Yhdistämme viljelijät, yrittäjät ja tutkijat toisiinsa hankkeen aikana, ja luomme näin järjestelmiä, jotka tulevat käyttöön ja hyödyttävät paikallisia ihmisiä vielä kauan hankkeen päätyttyä”, Young sanoo. Hänen päätehtävänsä hankkeessa on varmistaa, että yhteistyö toimii ja tieto virtaa 11 maan ja 16 kumppaniorganisaation välillä, ja että ongelmat ratkaistaan nopeasti.

”Jos jollekin koepelloistamme iskee poikkeuksellinen kuivuus tai tulva, meidän on keksittävä keinot jatkaa projektia.”

Tiedon jakamista, ennakointia ja kestävyysarviointeja

Sujuva paikallinen ja kansainvälinen yhteistyö on myös HealthyFoodAfrica-hankkeen ytimessä. Hankkeessa parannetaan ravitsemusta ja ruokaketjun toimintaa 10 afrikkalaisessa kaupungissa, kuudessa eri maassa. Näissä kohteissa tutkitaan ja kehitetään kullekin kohteelle sopivia keinoja ravitsevan, ympäristöystävällisen ja edullisen ruoan tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä ruokajärjestelmän tutkijoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. 

Luke pitää hankkeessa lankoja käsissään ja huolehtii, että paikallisesti kehitetyt ratkaisut jaetaan myös muille. 

“Esimerkiksi urbaaniviljelyä harjoitetaan sekä Nairobin ahtailla slummialueilla että Cotonoun koulupuutarhoissa, mutta hyvin erilaisissa olosuhteissa. Viljelijöillä on paljon opittavaa toisiltaan, ja tutkimustiedolla viljelyä voidaan tehostaa”, Sell kertoo.

Olennainen työkalu hankkeessa on ennakointi. Ennakointityöpajoja on järjestetty jokaisessa kohteessa, ja niiden ohjaamisesta Lukessa on vuosien kokemus niin Afrikassa kuin muuallakin. Paikalliset kumppanit puolestaan tietävät, miten viljelijät, elintarviketuottajat ja muut olennaiset toimijat saadaan sitoutettua työhön.

Luke vastaa hankkeessa myös elinkaariarvioinnista. ”Teemme kestävyysarvioita, joissa on mukana monipuolisesti myös sosiaalisen kestävyyden näkökulma, kuten naisten asema. Selvitämme samalla, miten sosiaalisen kestävyyden mittareita voisi kehittää”, kertoo Sell.

Kokonaiskuva haasteista ja ratkaisuista

Luken tavoitteena molemmissa hankkeissa on muodostaa kokonaisvaltainen kuva ruokajärjestelmien haasteista ja ratkaisuvaihtoehdoista sekä levittää tietoa mahdollisimman laajasti alueille, joilla kaivataan muutosta.

”Pääsemme käyttämään kokemustamme siitä, miten yhteiskunnalliset, luonnontieteelliset ja taloudelliset asiat linkittyvät toisiinsa”, Sell sanoo. 

Sell ja Young odottavat, että hankkeissa saadaan aikaan uusia paikallisia toimintatapoja, jotka lisäävät ruokajärjestelmien kestävyyttä. Sell kertoo, että jopa tuoteinnovaatioita on syntynyt.

”HealthyFoodAfrica-hankkeessa ghanalaiset kumppanimme ovat kehittäneet pikaruoka-aterioita perinnekasveista. Afrikassahan on perinnekasveja, joiden säilyvyys ja ravintoarvot ovat erittäin hyviä, mutta niitä käytetään yhä vähemmän etenkin kaupungeissa, joissa on tarjolla muun muassa Etelä-Afrikasta levinnyttä pikaruokaa.”

Kokonaiskuvan luominen sekä käytännön tutkimus- ja kehitystyö molemmissa hankkeissa edistävät sekä EU:n että Suomen Afrikka-strategioiden toimeenpanoa. Strategioissa korostuu tasavertainen kumppanuus ja suhteiden syventäminen sekä mantereiden että maiden välillä – ja tätä juuri hankkeissa tapahtuu.

Teksti: Marianna Salin