Kaupallisille kalastajille silakasta edellisvuotta pienempi saalis, mutta parempi hinta 2024
Vuonna 2024 merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 72 miljoonaa kiloa, mikä on 17 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna, pääosin silakan ja kilohailin saaliiden vähenemisen vuoksi. Rannikolla kalastettujen lajien, kuten ahvenen, kuhan ja siian, saalis kasvoi. Saaliin tuottaja-arvo oli 36 miljoonaa euroa, ja taloudellisesti tärkeimmät lajit olivat silakka ja kilohaili.
Kalastuksen säätely pienensi silakkasaalista
Silakan tärkein pyyntialue oli Selkämerellä, kilohaili kalastettiin läntiseltä Suomenlahdelta ja Itämeren pääaltaalta.
”Silakka ja kilohaili ovat turskan ja lohen tavoin kiintiöityjä kalalajeja, joiden saalismäärälle on asetettu yläraja. Niiden kalastusta säädellään myös alueellisin ja ajallisin rajoituksin kestävän kalastuksen turvaamiseksi”, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Pohjanlahden silakkakannan heikentyneen tilan vuoksi Suomelle asetettiin vuodelle 2024 aiempaa huomattavasti pienempi saaliskiintiö, mikä aiheutti silakan kalastuksen vähenemisen. Myös kilohailikiintiö oli edellisiä vuosia pienempi ja rajoitti kalastusta. Suomen silakkasaaliista valtaosa päätyy ulkomaille. Suomeen puretusta silakkasaaliista yli puolet vietiin ulkomaille tuoreena tai pakastettuna, ja 16 prosenttia saaliista purettiin suoraan ulkomaille. Lohi- ja turskasaaliit olivat edelleen tavallista pienempiä ja kiintiöihin jäi varaa. Lohta kalastettiin 105 000 kiloa, turskaa 18 000 kiloa. Molempien lajien saalis oli pienempi kuin koskaan aikaisemmin vuonna 1980 alkavassa aikasarjassa.
Rannikkokalastuksen saalis kasvoi
Valtaosa kaupallisista kalastajista kalasti ahventa, haukea ja muita suomukaloja rysillä tai verkoilla ja muikkua troolilla rannikon tuntumassa.
”Perämereltä kalastetusta muikusta saatiin jo kolmantena vuotena peräkkäin ennätyksellisen suuri saalis, 605 000 kiloa”, Söderkultalahti kertoo.
Muikkusaalis alkoi kasvaa 2000-luvun alussa ja viime vuoden saalis oli jo kuusinkertainen. Muikku kalastettiin osin mädin vuoksi, mikä näkyy muikkusaaliin arvossa. Selkämerellä ja Saaristomerellä pyydettiin hyvä kuoresaalis, 2,6 miljoonaa kiloa. Myös ahventa ja särkeä kalastettiin paljon keskimääräistä enemmän, 993 000 ja 701 000 kiloa. Kuhasaaliin pitkään jatkunut pieneneminen näyttää taittuneen, saalista saatiin 277 000 kiloa. Siian ja taimenen saaliit kasvoivat hieman vuodesta 2023, mutta olivat edelleen keskimääräistä pienemmät.
Kalastus on vähentynyt
Saaliin määrään vaikuttivat kiintiöiden lisäksi kalakantojen tila, polttoainekustannukset, kalan kysyntä, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttama häirintä sekä pyynnin määrä. Pyydyspäivien määrä on 2000-luvun aikana vähentynyt merkittävästi kaikissa kalastusmuodoissa.
Silakan tuottajahinta jatkoi nousuaan
Vuonna 2024 Suomeen puretun elintarvikesilakan tuottajahinta oli 0,52 €/kg, ja teollisuussilakan 0,33 €/kg. Elintarvikesilakan tuottajahinta nousi 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja teollisuussilakan 22 prosenttia.
”Silakan tuottajahinnan kehitys on ollut selvästi nousujohteisempaa kuin rannikkokalastuksen keskeisten saalislajien hinta. Viimeisen viiden vuoden aikana silakan nimellinen tuottajahinta on lähes kaksinkertaistunut, kun taas muiden kalojen hinnat ovat nousseet maltillisemmin”, kertoo yliaktuaari Miikka Husa.
Vuonna 2024 ihmisravinnoksi käytettävän ahvenen sekä mateen nimelliset tuottajahinnat olivat jopa alemmat kuin viisi vuotta sitten.
Tilastojen taustaa
Tiedote käsittelee tilastoja Kaupallinen kalastus merellä ja Kalan tuottajahinnat. Tilastot perustuvat Varsinais-Suomen ely-keskuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen keräämiin tietoihin, jotka kootaan elinkeinokalatalouden keskusrekisteriin. Kaikki kaupalliset kalastajat ovat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa määräajassa. Kalan tuottajahintatiedot perustuvat kalan ensiostajien ilmoituksiin, ja vuodesta 2022 lähtien aineisto on kattavampi, sisältäen myös rehukäyttöön ostetun kalan.
