Karhukanta vahvassa kasvussa poronhoitoalueen ulkopuolella

Karhukanta on kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolella noin 16 % syksystä 2024 syksyyn 2025. Kasvu on ollut suurinta lännessä ja etelässä, noin 25 % ja pienintä idässä, vajaa 15 %. Karhukanta on edelleen selvästi tihein itäisellä kannanhoitoalueella. Poronhoitoalueella kanta on edellisen vuoden tasolla (Kuva 1). 

”Poronhoitoalueen ulkopuolella kannan kasvua on lisännyt se, että karhuja ei ole metsästetty kahteen viime vuoteen. Lisäksi erityisesti itäisessä Suomessa kannankehitykseen vaikuttaa myös tulomuutto Venäjältä, etenkin nuoria uroksia vaeltaa”, kertoo tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). 

Karhukannan koko Suomessa oli 2181–2790, josta poronhoitoalueen ulkopuolella 1915–2515 yksilöä (kuva 2). Poronhoitoalueella arvioitiin eläneen 243–285 yksilöä. Arviot kuvaavat kannan kokoa ennen metsästyskauden 2025 alkua. 

Poronhoitoalueen kannan koon arviointi on kuitenkin epävarmalla pohjalla, sillä vähäiset havainnot eivät anna edelleenkään riittävän tarkkaa kuvaa alueen karhukannasta. Karhun aiheuttamat vahingot poronhoidolle ovat edelleen korkealla tasolla eivätkä ole laskeneet edellisestä vuodesta (grafiikka porovahinkojen määrästä). 

Image

Havaintojen määrä kasvanut – huomio jälkien mittaamiseen

Viimeisenä kuutena vuotena Tassu-järjestelmään kirjattujen pentuehavaintojen määrä on vaihdellut suuresti. Kalenterivuonna 2025 havaintoja tallennettiin yli kaksinkertainen määrä (yhteensä 1563) kalenterivuoteen 2024 (yhteensä 659) verrattuna. 

“Kanta-arvion kannalta laadukkain havainto sisältää aika- ja paikkatiedon lisäksi myös jälkien mitat. Havaintomäärän kasvattamisen rinnalla on tärkeää, että mahdollisimman moni jälki myös mitattaisiin, vuoden 2025 pentuehavainnoista mitattuja oli 36 %. Mitatut jäljet auttavat karhuyksilöiden erottamisessa toisistaan”, Heikkinen kertoo.

Havaintojen määrä poronhoitoalueella on edelleen varsin vaatimaton. Koko alueelta tallennettiin vain 27 pentuehavaintoa vuonna 2025.