Karhukannan kehitys ja tila Suomessa vuonna 2025

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan karhukanta on vahvassa kasvussa. Karhukanta on kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolella noin 16 % syksyn 2024 jälkeen. Syksyllä 2025 koko maan karhukanta oli 2181–2790 (90 % todennäköisyysväli). Kasvu on ollut suurinta lännessä ja etelässä, noin 25 % ja pienintä idässä, vajaa 15 %. Karhukanta on kuitenkin edelleen selvästi tihein itäisellä kannanhoitoalueella. Poronhoitoalueella kanta on edellisen vuoden tasolla.  

Kuva 1. Karhukannan kehitys 2004–2025. Vuoden 2026 osalta esitetään ennuste. Pääset tarkastelemaan tarkkoja lukuja Luonnonvaratietopalvelusta. 

Karhun kanta-arvio syksylle 2025 tuotettiin populaatiomallilla poronhoitoalueen ulkopuolelle. Menetelmä otettiin käyttöön vuoden 2024 kanta-arviossa vuonna 2025. Arvio poronhoitoalueen karhukannasta syksyllä 2025 on tuotettu niin sanotulla vanhalla menetelmällä.  

Karhukanta poronhoitoalueen ulkopuolella  

Poronhoitoalueen ulkopuolella karhuja arvioidaan olleen yhteensä 1915–2515 (90 % todennäköisyysväli) syksyllä 2025 ennen metsästyskauden alkua. Todennäköisin määrä oli 2192 yksilöä. Eniten karhuja esiintyi itäisellä kannanhoitoalueella (Kuvat 2 ja 3).    

Karhukanta on kasvanut noin 16 % syksyn 2024 ja syksyn 2025 välisenä aikana. Vuosien 2004–2024 välisenä aikana karhukannan vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 5 % luokkaa. Vuotuinen muutos on vaihdellut 7 % vähenemisen ja 15 % kasvun välillä. Viimeksi karhukanta kasvoi noin 15 % vuosivauhtia vuodesta 2014 vuoteen 2015.  

Kannan kasvu poronhoitoalueen ulkopuolella on ollut aiempaa nopeampaa viimeisen kahden vuoden aikana, koska kannanhoidollista metsästystä (kuva 4) ei ole ollut. Todennäköisesti erityisesti itäisessä Suomessa kannankehitykseen vaikuttaa myös tulomuutto Venäjältä, josta etenkin nuoria uroksia vaeltaa Suomen puolelle. 

Karhun tunnettu kokonaiskuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella kalenterivuonna 2025 oli 22 karhua (Suomen riistakeskus). Kuolinsyyt olivat: liikenne (8), poliisin määräys tai -tutkinta (11) ja muu syy (3). Vahinkoperusteisilla luvilla lopetettuja karhuja ei ollut.   

Ennuste syksylle 2026: Syksyllä ennen metsästyskauden 2026 alkua karhuja ennustetaan olevan 2201–2962 (90 % todennäköisyysväli). Todennäköisin lukumäärä on 2536 karhua. 

Alueellinen jakautuminen:

Image

Kuva 2. Syksyn 2025 arvioitu karhukannan tiheys ja yksilömäärä kannanhoitoalueittain. Alueilta esitetään todennäköisin karhutiheys ja yksilömäärän ja 90 % todennäköisyysväli. Lähde: Luonnonvarakeskus. 

Kannanhoitoalueiden karhukanta on arvioitu jakamalla koko poronhoitoalueen ulkopuolista Suomea koskeva arvio. Alueelliset arviot on painotettu sen mukaan, miten pentuemäärät ovat jakaantuneet kannanhoitoalueille viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kannanhoitoalueiden karhukantoja ei siis ole mallinnettu erikseen.  

Image

Kuva 3. Mallinnettu arvio karhupentueiden esiintymisestä syksyllä 2025. Karhupentueita oli 193–267 (90 % todennäköisyysväli), todennäköisin lukumäärä oli 227. Mitä tummempi harmaan sävy sitä enemmän alueella esiintyi karhupentueita. Pentueeseen kuuluu aikuinen naaras ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Kannanhoitoaluiden rajat on merkitty punaisella. Lähde: Luonnonvarakeskus.  

Vuonna 2025 poronhoitoalueella oli arviolta 18 karhupentuetta, ja karhujen kokonaismääräksi ennen metsästyskautta 2025 arvioitiin 243–285 yksilöä. Kannan koko on säilynyt syksyn 2024 tasolla.  

Poronhoitoalueella tehtiin huomattavan vähän pentuehavaintoja kalenterivuonna 2025 (ks. Aineisto ja menetelmät). Kanta-arvion muodostamisen yhteydessä havaintomateriaalin vähäisyyttä kompensoitiin tarkastelemalla karhun aiheuttamia porovahinkoja poronhoitoalueella. Porovahinkojen määrä (kuva 5) on kasvanut vuodesta 2002 lähtien, mutta kaksi viimeistä vuotta vahingot ovat olleet suuruusluokaltaan samanlaiset.  

Kalenterivuonna 2025 poronhoitoalueen tunnettu kuolleisuus oli 88 karhua, joista 80 kaadettiin kiintiömetsästyksessä, 7 vahinkoperusteisin poikkeusluvin ja yksi karhu kuoli liikenteessä (Suomen riistakeskus). Kuolleista naaraista 21 arvioitiin painon perusteella olleen lisääntyviä yksilöitä. Yli 80 kiloa painava naaras on arvioitu sukukypsäksi.   

Kalenterivuonna 2025 Tassu-järjestelmään tallennettiin yhteensä 1548 karhupentuehavaintoa, joista 27 poronhoitoalueelle. Kokonaishavaintomäärä on yli kaksinkertainen kalenterivuonna 2024 tallennettuihin havaintoihin verrattuna (Taulukko 1).  

Viimeisenä kuutena vuotena pentuehavainnot ovat vaihdelleet 659–1563 välillä. Havaintojen lukumäärä on lisääntynyt, mutta samaan aikaan jälkien mittaus on vähentynyt 54 prosentista 36 prosenttiin. Jälkimitat ovat kanta-arvion kannalta oleellisen tärkeät, sillä niiden avulla pystytään erottamaan muun muassa karhuyksilöt toisistaan. 

Kanta-arvion kannalta laadultaan paras havainto sisältää paikka- ja aikatiedon lisäksi myös jälkien mitat, olosuhteiden salliessa jälkimittaukset myös riistakamera-havaintoihin.     

Poronhoitoalueen ulkopuolella käytössä olevalla mallilla pyritään entistä luotettavampaan kanta-arvioon. Verrattuna vanhaan menetelmään nyt käytössä oleva populaatiomalli hyödyntää laajempaa aineistopohjaa yksityiskohtaisemmin: vuodesta 2004 saakka kertynyt havaintoaineisto sekä karhun tunnetun kuolleisuuden ikä- ja sukupuolijakauma. Tämän ansiosta se ei ole yhtä herkkä kuin ns. vanha malli esimerkiksi havainnointiaktiivisuuden ja -olosuhteiden vuosittaisille vaihteluille.  

Tulevaisuudessa mallia pyritään kehittämään edelleen, mikä voi jossain määrin vaikuttaa kanta-arvion tuloksiin. Vuonna 2026 mallia sovelletaan ainoastaan poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen karhukannan arvioimiseen ja verotusskenaarioiden vertailemiseen.  

Malli ei vielä sovellu poronhoitoalueen karhukannan arvioimiseen, sillä poronhoitoalueen aineistopohja on muuta Suomea heikompi. Kun poronhoitoalueelle saadaan kehitettyä soveltuva malli, siinä pyritään huomioimaan esimerkiksi karhun aiheuttamien porovahinkojen määrä sekä vähäinen karhuhavaintojen ja saalisnäytteiden määrä.  

Uudella kanta-arviomallilla tuotettiin arviot takautuvasti myös muille vuosille, eivätkä vanhat kanta-arviot ole suoraan vertailukelpoisia nykyisen mallin antamiin arvioihin karhukannan suuruudesta.