Suomen noin 2,3 miljoonan peltohehtaarin alasta noin miljoonalla hehtaarilla kasvaa viljaa. Ensi vuonna kasvavasta viljasta on kylvetty vajaa kymmenesosa jo tämän vuoden syksyllä. Siitä suurin osa on syysvehnää eli noin 59 000 hehtaaria ja toiseksi eniten syysruista, noin 20 000 hehtaaria. Kolmanneksi eniten on kylvetty syysruisvehnää, joka on ollut harvinaisuus tähän asti Suomen pelloilla. Sen kylvöala oli tänä syksynä noin 9 000 hehtaaria.
Syksy oli monin paikoin sateinen, mikä vaikeutti sekä sadonkorjuuta että syyskylvöjä. Suomessa pääosa rukiista kylvetään syksyisin, joten suomalaisten ruisleivän kotimaisuusaste riippuu ainakin osittain syksyn sääoloista. Tämän syksyn sateisuus voi siten vaikuttaa siihen, että vuoden päästä syötävä ruisleipä ei ole täysin kotimaisesta rukiista leivottua.
– Noin 20 000 hehtaarin kylvöala ei tavanomaisina vuosina riitä kattamaan vuosittaista tarvettamme ruisleipään. Jos ensi vuonna saadaan keskimääräinen sato rukiista, kattaa se noin 80 prosenttia kulutuksestamme, Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Anneli Partala sanoo.
Ruis on Suomessa eniten luomuna viljelty vilja. Noin viidesosa eli lähes 4 000 hehtaaria rukiista kylvettiin tänä syksynä luomupelloille.
– Suomessa kylvetään jonkin verran myös rypsiä ja rapsia syksyisin. Tänä syksynä niiden kylvöala oli noin 5 000 hehtaaria. Syysrypsin ja -rapsin reilun 5 000 hehtaarin kylvöalasta yli 2 000 hehtaaria kylvettiin luomupelloille, jatkaa yliaktuaari Johannes Nykänen.
Syysvehnän viljely on viime vuosina kasvanut, mutta tänä syksynä kylvöala jäi kahta edellisvuotta pienemmäksi. Syysvehnän kylvöala oli huipussaan syksyllä 2021, jolloin se ylitti ensimmäistä kertaa 100 000 hehtaaria. Jos tämän syksyn sää olisi suosinut kylvöjä, olisi todennäköisesti useampi viljelijä kylvänyt syysvehnää.
Suomen pelloille on tänä syksynä kylvetty arviolta 9 000 hehtaaria ruisvehnää. Ruisvehnän viljely on ollut pienimutoista jo useita vuosikymmeniä Suomessa. Viljely on lisääntynyt, koska sen satopotentiaali on perinteisiä viljojamme suurempi. Ruisvehnä hyödynnetään pääosin kotieläinten ruokinnassa.
– Syysohra ottaa ensi askeleita Suomessa. Sen kylvöala oli arvioilta lähes 2 000 hehtaaria, Partala jatkaa.
Talvi koettelee kasveja monin tavoin ja ne eivät välttämättä selviä kevääseen saakka hengissä. Selviytyessään niillä on kuitenkin vasta keväällä kylvettäviin kasveihin nähden selvä etu. Syksyllä kylvetyt siemenet ovat ehtineet juurtua maahan ja pystyvät heti kasvattamaan ensimmäiset vihreät lehtensä, kun valoa ja lämpöä on riittävästi. Ne saavat monen viikon etulyöntiaseman keväällä kylvettyihin siemeniin verrattuna.
Syksyllä kylvettyjen peltokasvien alat kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului noin 6 000 maatilaa. Syyskylvöalojen lisäksi kysyttiin suorakylvön osuus. Kaikki tilaston tiedot ovat saatavilla Luken tilastotietokannassa koko Suomen alueen lisäksi maakunnittaisina. Viljelyalat tarkentuvat ensi vuoden kesäkuussa, jolloin ovat käytettävissä maatilojen Ruokaviraston maaseutuelinkeinorekisteriin antamat viljelyalat kaikista peltokasveista.
