Vesiviljely -tilaston laatuseloste
Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos).
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä EU:n asetukseen (EY 762/2008). Myös kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EU) 2017/1004, (EU) 2019/909 ja (EU) 2019/910 edellyttää tiedonkeruuta vesiviljelystä.
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen ja kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Vesiviljely -tilasto on vuosittain tehtävä yhteenveto Suomessa viljeltyjen kalojen ja rapujen tuotannosta. Vesiviljelytilastossa esitetään arvio ruokakalan- ja kalanpoikastuotannon määrästä lajeittain ja alueittain, sekä arviot tilastointivuonna toiminnassa olleiden kalanviljely-yritysten ja -laitosten sekä luonnonravintolammikkoviljelijöiden määristä, tuotantotilojen määristä ja ruokakalan- ja poikastuotannon arvosta.
Tietoja käytetään mm. kalatalouden ja toimialan kehittämisessä ja päätöksenteossa, alaa koskevien toimenpiteiden seurannassa sekä taloudellisissa seurannoissa ja tutkimuksessa. Tilasto on myös osa muita kotimaisia ja kansainvälisiä tilastoja. Eri maiden vesiviljelytilastoja kokoavat ja julkaisevat EUROSTAT:in (EU:n tilastovirasto) lisäksi mm. FAO ja OECD.
1.2. Käsitteet ja luokitukset
Vesiviljelytuotannolla tarkoitetaan kulutukseen, jatkokasvatukseen tai istutuksiin toimitettuja Suomessa viljeltyjä kaloja ja rapuja sekä ruokamätiä. Tilastoon sisältyvät, kulutukseen menevät tuotteet ovat jatkojalostamattomia. Tilasto ei sisällä mädin tai siitä syntyvien vastakuoriutuneiden poikasten toimituksia eikä ruokarapujen tuotantoa.
Ruokakalatuotanto ilmoitetaan perkaamattomana painona. Ruokakalantuottaja ilmoittaa tuotantonsa joko perattuna tai perkaamattomana painona. Perattu kirjolohi ja siika muutetaan tuotantoarviossa perkaamattomaksi kalaksi käyttäen vastaavasti kertoimia 1,20 ja 1,10. Ruokakalatuotanto sisältää myös onkilammikoihin toimitetun kalan.
Ruokakalan ja mädin sekä poikastuotannon arvo on laskettu käyttäen keskimääräisiä tuottajahintoja. Ruokakalaksi kasvatetun kirjolohen ja siian arvo perustuu Suomen Kalankasvattajaliiton keräämiin hintatietoihin. Muiden ruokakalalajien, mädin ja poikasten keskimääräiset hinnat lasketaan viljelijöiden ilmoittamista tuotannon arvoista. Tuotannon arvot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa.
Tilastoinnissa käytetty aluejako noudattaa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) kalatalousyksiköiden aluejakoa.
1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Vesiviljelytilaston tiedot perustuvat viljelijöiden Luonnonvarakeskukselle antamiin tietoihin. Kysely kohdistetaan kaikkiin kalan- ja ravunviljely-yrityksiin. Yrityksillä voi olla useita viljelylaitoksia, joiden tuotantoa kysytään erikseen. Kalanviljelylaitoksiksi lasketaan kaikki erilliset tuotantoyksiköt, joilla kullakin on yleensä vesioikeuden myöntämä kalankasvatuslupa.
1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilastoa pyritään kehittämään myös niin, että se huomioi toimialan rakenteen muutoksia. Huolehditaan, että tilastojen sisältö ja tietojen käytettävyys täyttävät kansainvälisten tilastojen (EUROSTAT, FAO) tarpeet.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1. Tutkimusmenetelmä
Vesiviljelytilasto on kokonaistutkimus, jonka perusjoukko on tilastointivuoden lopussa vesiviljelyrekisteriin kuuluvat yritykset. Luonnonvarakeskus kerää tuotantotiedot kalan- ja ravunviljelijöiltä postikyselyllä, johon on mahdollista vastata myös sähköisellä lomakkeella. Kysely tehdään vuoden alussa koskien edellisen kalenterivuoden tuotantoa. Kyselylomakkeet postitetaan kaikille kalanviljely-yritykselle, joilla voi olla yksi tai useita tuotantolaitoksia. Tiedot kerätään laitoskohtaisilla lomakkeilla. Poikkeuksena on luonnonravintolammikko-tuotanto, jota kysytään yrityskohtaisesti. Tiedonkeruussa käytetään yleensä vähintään kahta kontaktia. Lisäksi postikyselyyn vastaamattomille tehdään harkinnan mukaan puhelinhaastatteluja. Ahvenanmaan tuotantotiedot saadaan Ahvenanmaan maakuntahallitukselta.
Vastauskadon huomioimiseksi ruokakalayritykset ositetaan jälkikäteen. Ositeperusteena käytetään yrityksen sijaintia ja vesiviljelyrekisteristä saatua tietoa toiminnasta. Myös poikastuotannossa ositeperusteena käytetään yrityksen sijaintia ja vesiviljelyrekisterin tietoa toiminnasta. Vastauskato huomioidaan ositekohtaisia laajennuskertoimia käyttäen. Ahvenanmaan maakuntahallitukselta saadut tiedot käsitellään kokonaistietoina. Lajikohtaisissa poikasten tuotannon arvoissa ollutta puuttuvaa tietoa arvioidaan lineaarisilla regressiomalleilla.
Tilastokyselyn yhteydessä merialueen viljelijöiltä kysytään myös hylkeiden aiheuttamat vahingot. Lisäksi erillisellä lomakkeella kysytään mm. työllisyyttä sekä EU-tiedonkeruun tarvitsemia yrityksen taloudellisia tietoja.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Tilaston luotettavuuden kannalta olisi tärkeää, että kaikki tiedonantajat vastaisivat heille lähetettyyn kyselyyn. Vuosittain ja tuotantosuunnittain vastausprosentit voivat kuitenkin vaihdella paljon. Vesiviljelytilastossa on viime vuosina kyselykierroksia ja puhelinkyselyjä lisäämällä saavutettu noin 80-98 % vastausaste.
Vastauskadosta johtuva epävarmuus on suurin niiden lajien kohdalla, joiden tuotantomäärät ovat pieniä. Tällöin tuotantoarviot ovat tilastollisesti epätarkempia, koska vain harvat laitokset kasvattavat ko. lajeja. Esimerkiksi poikastilastossa vähän viljeltävien järvilohen ja nieriän tuotantomäärät saattavat olla jonkin verran joko yli- tai aliarvioita. Mittausvirheen esiintymistä tarkkaillaan mm. vertaamalla vastauksia edellisiin vuosiin. Tarvittaessa tuloksia tarkistetaan ottamalla yhteys kyselyyn vastanneisiin.
Lajin tai tuotteen tuotantomäärää ei ilmoiteta, mikäli tietoja on ilmoittanut alle kolme yritystä, tai yhden yrityksen tuotantomäärä on huomattavan suuri muihin yrityksiin verrattuna. Koska toimialalla on suhteellisen vähän yrityksiä, esimerkiksi yksittäisten alueiden tietoja ei usein juuri tästä syystä voida ilmoittaa. Säännöllä pyritään varmistamaan tiedonantajien tietosuojan säilyminen.
Tilasto kattaa periaatteessa kaikki viljeltävät kala- ja rapulajit. Uusien lajien tuotanto otetaan mukaan tilastoon sitä mukaan, kun ne ilmaantuvat vastauksissa. Yleensä uusien lajien tuotanto keskittyy aluksi harvoille tuottajille, joten tuotantolukua ei voi useinkaan tietosuojasyistä julkaista. Tuotanto sisällytetäänkin useampia lajeja käsittäviin ryhmiin.
Kyselyn osoitetiedot perustuvat ELY-keskusten ylläpitämään ja Ruokaviraston hallinnoimaan vesiviljelyrekisteriin, johon kaikkien vesiviljelyä harjoittavien tulee kuulua ja ilmoittaa siihen toiminnassa tapahtuvat muutokset (MMM/533/2011). Vesiviljelyrekisteri on periaatteessa jatkuvasti päivittyvä. Ennen kyselyn aloittamista kuitenkin varmistetaan, että rekisterin tiedot ovat ajantasaisia ja tarvittaessa päivitetään niitä.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Virheet korjataan tilastotietokantoihin ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Vesiviljelytilasto julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Vesiviljelytilastosta ei julkaista ennakkotietoja.
Tilaston julkistamisajankohdasta tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Vesiviljelytilastoa on tehty lähes nykyisessä muodossa vuodesta 1988 lähtien. Vuosina 1988–1992 tilastoitiin istukas- ja jatkoviljelypoikasten yhteen laskettu määrä. Vuodesta 1993 alkaen istutuksiin ja jatkoviljelyyn tuotetut poikaset on ilmoitettu erikseen. Vuoteen 1996 saakka lohen tuotantolukuun sisältyi myös järvilohi. Vuosien 1978–1987 tilastoissa ilmoitettiin vain istutuksiin menevä poikastuotanto ikäluokittain, joten lohien ja taimenten poikasmäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia myöhempiin tilastoihin. Vuonna 1996 käyttöön otettu vesiviljelyrekisteri aiheutti laitosten määrien lisääntymisen vuonna 1996.
Kirjolohen poikastuotantolukuihin on joinakin vuosina sisältynyt yritysten sisäisiä toimituksia, jolloin osa tuotannosta on saattanut tilastoitua kahteen kertaan. Vuodesta 1996 lähtien tilastokyselyssä on pyritty välttämään tätä virhettä kyselyn mittareita täsmentämällä. Ravunpoikasiin sisältyi vuosina 1998–2000 myös vastakuoriutuneet poikaset. Tämän vuoksi jatkoviljelyyn toimitettujen joki- ja täpläravun poikasten määriä kyseisiltä vuosilta ei pidä suoraan verrata muihin vuosiin. Vuodesta 2016 täplärapu on sisältynyt EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon ja näin ollen lajin kasvatus on ollut siitä lähtien kielletty.
Vesiviljelytilaston tuotantoluvut eivät kuvaa lisäkasvua, vaan myytyä tai muuten kulutukseen toimitettua kalaa perkaamattomana painona ja kalojen poikasia ja rapuja kappaleina. Tämän vuoksi vesiviljelytilaston tuotantoa ei tule suoraan verrata vastaavan vuoden lisäkasvulukuihin. Vuoden kalantuotantoa siirretään usein vuoden lopussa mahdollisuuksien mukaan talvisäilytykseen ja myytäväksi seuraavan vuoden puolelle. Näin myynti tilastoituu vesiviljelytilastossa eri vuodelle kuin saavutettu lisäkasvu. Pitemmällä ajanjaksolla kalojen myyntituotanto ja lisäkasvut kuitenkin yleensä lähestyvät toisiaan.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelussa osoitteessa www.luke.fi/fi/tilastot.
Vesiviljelytilaston tietoja vuodesta 1980 alkaen julkaistaan tietokantana.
Vesiviljelytilastot on julkaistu SVT Ympäristö-sarjassa vuosilta 1987–1997 ja SVT Maa-, metsä- ja kalatalous -sarjassa vuodesta 1998 lähtien. Vesiviljelyn aikasarjatilasto vuosilta 1980–2000 on esitetty Kalatalous aikasarjoina -julkaisussa (SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2001:60). Kalanviljelytilaston nimi muutettiin vesiviljelytilastoksi vuonna 2003.
Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tilastotietopalvelu: tietopalvelu@luke.fi.
Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.