Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metsäntutkimuslaitos.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), tullilakiin (1466/94) sekä tilastolakiin (280/2004). EU:n lainsäädännössä tilastointia ohjaavat sisäkaupan tilastoinnin perusasetus (EY, 638/2004), ulkokaupan tilastoinnin perusasetus (EY, 1172/95) sekä näiden täytäntöönpanoa koskevat soveltamissäännökset. Tilastoissa käytettävä maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 1833/2006) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Tilasto on osa Suomen virallista tilastoa (SVT).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

 1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto sisältää puun ja metsäteollisuustuotteiden viennin Suomesta ja tuonnin Suomeen. Lisäksi ilmoitetaan Suomen koko tavaraviennin ja -tuonnin arvo. Kuukausitilastossa julkaistaan ulkomaankaupan ennakkotietoja ja vuositilastossa lopullisia tietoja. Vuositilastossa tiedot esitetään maittain, kuukausitilastossa esitetään vain muutamia maittaisia tietoja tärkeimmistä tuotteista. Tilastossa julkaistaan tavaralajien määrä-, arvo- ja yksikköarvotietoja. Tavaroiden arvot esitetään nimellisinä.

Metsäsektorin osuus Suomen tavaraviennistä on vajaa neljännes, ja tuonnissa ulkomainen puu on merkittävä raaka-ainelähde suomalaiselle metsäteollisuudelle. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoa laaditaan pohjaksi kansalliselle metsäpolitiikalle sekä välineeksi julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteolle. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja tarvitaan myös metsäalan tutkimuksessa ja erilaisessa järjestötoiminnassa. Metsäsektorin ulkomaankauppatietoja toimitetaan myös Eu:n tilastovirasto Eurostatille. Näitä tietoja Eurostat ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO julkaisevat verkkopalveluissaan.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

1.2.1. Tavaraluokitukset

Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa käytetyt puutavaralajit ja metsäteollisuustuotteiden tavaralajit on johdettu Tullin käyttämästä ulkomaankaupan tilastoluokituksesta. Vuodesta 1995 alkaen luokituksena on ollut EU:n yhdistetty tavaranimikkeistö (Combined Nomenclature, CN) ja vuosina 1988-94 harmonoitu järjestelmä (Harmonized Commodity Description and Coding System, HS). Yhdistetyssä tavaranimikkeistössä on noin 10 000 tavaranimikettä, joista puuhun tai metsäteollisuustuotteisiin luokitellaan noin 400. Yhdistetyn nimikkeistön muuntaminen metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tavaralajeiksi esitetään tilastojulkistussivun alareunasta löytyvässä excel-liitteestä.

1.2.2 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan keskeisiä käsitteitä

Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa raakapuu ilmoitetaan haketta ja polttopuuta lukuun ottamatta kuorellisina kiintokuutiometreinä. Hake ja polttopuu ilmoitetaan siinä kuoriasteessa, jossa ne ylittävät rajan. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan "muu". Luokka "muu" sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Luken julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa ”kuitupuu” nimitystä ja viennissä nimitystä "muu", sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja "muuhun" saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa.

Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä "puu".

Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 1996 alusta lähtien. Tavaralaji sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet.

1.2.3 Maaluokitukset

Metsäteollisuuden ulkomaankaupan maaluokitus noudattaa Tullin käyttämää luokitusta. Suomen ulkomaankauppa jaetaan kuuteen maanosaan, joita ovat Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Oseania. Eurooppa jaetaan Euroopan unionin jäsenmaihin ja muuhun Eurooppaan. Yksityiskohtainen maanosittainen maaluettelo esitetään laatuselosteen lopussa. Tavaran alkuperämaaksi katsotaan se maa, jossa tavara on valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävä osa valmistusta on tapahtunut. Tavaran pakkaamista ei pidetä valmistamisena. Viennin määrämaa on vientiajankohtana tiedossa oleva maa, jonne tavara on tarkoitus viedä Suomesta joko suoraan tai toisen maan kautta.

1.3 Tavaroiden tilastoituminen

EU:n jäsenmaiden välisen kaupan eli sisäkaupan tiedot kerätään Intrastat-järjestelmän avulla tiedonantovelvollisilta ulkomaankaupan harjoittajilta. Tiedonantovelvollisuuden arvokynnykset ovat vähitellen nousseet:

EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävän kaupan eli ulkokaupan tilastotiedot ovat peräisin tullausjärjestelmästä. Suomen ulkokaupassa kynnysarvoa sovelletaan vain viennissä, jossa tilastoidaan 1 000 euron kynnysarvon ylittävät tullausilmoitukset.

Ulkomaankauppatilastoissa tavaroiden tilastoarvoina käytetään viennissä verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (free on board, FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (cost, insurance and freight, CIF).

1.4 Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta tilastouudistuksia käsittelevien seminaarien ja kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa. Tulli on tilastoviranomainen, jolle ulkomaankauppaa harjoittavilla yrityksillä on velvollisuus toimittaa tietoja toiminnastaan. Kokoamistaan tiedoista Tulli laatii kansallisen kaikki tuoteryhmät kattavan ulkomaankauppatilaston. Luke kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston Tullin ylläpitämästä ULJAS-tietokannasta, jossa Suomen ulkomaankauppa tilastoidaan yhdistetyn tavaranimikkeistön mukaisena. Yhdistetty nimikkeistö esitellään tarkemmin Tullin tilastopalvelun Internet-sivuilla.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat tilastoidaan. Tilastoituakseen tavaran täytyy fyysisesti saapua maahan tai lähteä maasta. Tilastojen ulkopuolelle jäävät kauttakuljetukset (transito) sekä sellaiset taloustoimet, joilla ei ole merkittävää kaupallista arvoa. Myös palvelujen kauppa jää tilaston ulkopuolelle.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tulli kerää Euroopan unionin sisäkauppatiedot ilmoitusvelvollisuuden arvokynnyksen ylittäneiltä yrityksiltä. Yritykset laativat kuukausittain sisäkaupastaan Intrastat-ilmoituksen. Kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja tavaranimikekohtaista erittelyä. Vuonna 2013 Suomen EU- sisäkaupassa kynnysarvon alitti viennissä 1,8 ja tuonnissa 3,8 prosenttia kaupan kokonaisarvosta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ovat tavallisesti suuria, joten metsäteollisuuden vienti ja tuonti tilastoituu EU-sisäkaupassa kattavasti. Suomen ulkokauppa kirjautuu tullausilmoituksista erittäin kattavasti, eikä kynnysarvon alittavalla kaupalla ei ole tilastoinnissa juuri merkitystä.

Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten Tullille toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tulli korjaa havaitut virheet ennen kyseisen vuoden lopullisten tietojen julkistamista, mutta yleensä tietoihin tehdyt muutokset ovat olleet varsin vähäisiä.

2.3 Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Luke julkaisee metsäteollisuuden ulkomaankaupan tilastoa kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilaston tiedot ovat ennakkotietoja, jotka on kerätty Tullin ULJAS- tietokannasta tietojen julkistamishetkellä. Luke ei päivitä metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilaston tietoja enää tämän jälkeen. Kuukausitilasto valmistuu noin kymmenen viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä.

Vuositilasto sisältää metsäteollisuuden ulkomaankaupan lopulliset tiedot kalenterivuosittain. Tilasto valmistuu yhdentoista kuukauden kuluttua kalenterivuoden päättymisestä.

Sekä kuukausi- että vuositilasto julkaistaan Luken verkkopalvelussa.  Tietojen julkistamisajankohdat tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

4.1 Ajallinen vertailtavuus

4.1.1 Nimikkeistömuutosten vaikutus metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tavaralajeihin

Yhdistettyyn tavaranimikkeistöön tulee vuosittain muutoksia, mikä vaikeuttaa yhtenäisen aikasarjan muodostamista eräistä tavaralajeista. Tavaranimikkeiden muutokset eivät ole kuitenkaan juuri muuttaneet metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa käytettyä tavaralajiluokitusta, mutta tavaralajien sisältämät nimikkeet ovat saattaneet vaihtua tai niiden määritelmät muuttua. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tavaralajit on pyritty säilyttämään mahdollisimman samanlaisena ajallisen vertailtavuuden vuoksi.

Metsäteollisuustuotteiden yksikköarvojen muutoksia tarkasteltaessa on huomattava, että yksikköarvon muutos voi johtua myös tavaralajin sisällä tapahtuneesta viennin tai tuonnin rakenteellisesta vaihtelusta (eikä siis välttämättä yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista).

Suurimmat metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastojen vertailtavuusongelmat ovat koskeneet raakapuun luokittelua. Vuonna 1995 yhdistetyssä tavaranimikkeistössä siirryttiin puulajeista pelkkään havu- ja lehtipuujakoon ja luovuttiin kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuonna 1996 kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuun ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuonna 2002, jolloin puutavaralajijako palautettiin takaisin tilastointiin.

4.1.2 Muunnoskertoimien käyttö

Vuoden 2005 alusta lähtien Tulli on koonnut raakapuutiedot kuorettomina kiintokuutiometreinä. Luke muuntaa raakapuun tiedot tilastossaan kuorellisiksi muunnoskertoimien avulla, joten ne ovat suoraan vertailukelpoisia aiempiin tilastoihin.

Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään paljousyksikkönä nykyisin kilogrammoja entisten kiintokuutiometrien asemesta (esim. hake ja polttopuu). Luken tilastossa nämä tiedot muunnetaan kiintokuutiometreiksi, joten luvut ovat edelleen vertailukelpoisia vanhoihin aikasarjoihin. Myös osassa höylä- ja lehtisahatavaran sekä viilun tavaranimikkeitä jouduttiin aiemmin myös käyttämään muunnoskertoimia.

Ulkomaankaupan vanhat, aiemmin markkoina esitetyt aikasarjat on muunnettu euromääräisiksi kiinteää euron muuntokurssilla (1 EUR = 5,94573 mk).

4.1.3 Salaukset

Vuoden 1999 lokakuussa tullitilastoissa salattiin kolmen paperinimikkeen vientitietoja. Nimikkeet olivat: 48102911, joka luokitellaan aikakauslehtipaperiin ja 48024010 sekä 48024090, jotka luokitellaan muuhun paperiin. Vastaavasti vuonna 2002 salattiin tapettipapereihin kuuluvat ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 48024010, 48024090 ja 48102911. Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan vain viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä tavaralajien aikakauslehtipaperi ja muu paperi yksikköarvot ovat todellisten yksikköarvojen lieviä yliarvioita. Tuonnissa liukosellun määrätieto on salattiin pitkään, mutta arvotieto sisältyi tilastoihin. Vuoden 2005 huhtikuussa liukosellun määrätiedon salauksesta luovuttiin.

4.2 Vertailtavuus muihin tilastoihin

4.2.1 Tullin tilastot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston aineisto on lähtöisin Tullilta, ja se on sama kuin Tullin omissa ulkomaankauppatilastoissa. Luken julkaisema metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto sisältää seuraavat yhdistetyn nimikkeistön ryhmät:

44 Ryhmä (Puu ja puusta valmistetut tavarat, puuhiili)

- Ryhmästä ovat metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa mukana muut tavarat paitsi puuhiili, ja ne sisältyvät puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Näiden lisäksi puutuoteteollisuuden tuotteisiin luetaan kuuluviksi ryhmästä 94 (Erinäiset tavarat) puuhuonekalut ja tehdasvalmisteiset puurakennukset.

47 Ryhmä (Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja pahvi (-jäte)

- Ryhmän tavarat muodostavat metsäteollisuustuotteiden tavaralajin massa.

48 Ryhmä (Paperi, kartonki ja pahvi; paperimassa-, paperi-, kartonki- ja pahvitavarat)

- Ryhmän tavarat muodostavat Metsäteollisuustuotteiden tavaralajit paperi, kartonki sekä paperi- ja kartonkijalosteet.

Yhdistetyn nimikkeistön muuntaminen Luken metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston mukaisiksi tavaralajeiksi esitetään yksityiskohtaisesti tämän laatuselosteen lopussa.Tullin julkaisemat lopulliset ulkomaankauppatilastot ovat suoraan vertailukelpoisia Luken julkaisemaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan vuositilastoon, kun käyttää apuna laatuselosteen lopussa olevaa tavaranimikkeittäistä muunnosavainta. Molemmat tilastot sisältävät kohdevuoden lopullisia tietoja.

Luken ulkomaankaupan kuukausitilaston luvut ovat ennakkotietoja eivätkä ne enää jälkikäteen tarkennu, joten ne eroavat Tullin myöhemmin julkaisemista kuukausittaisista luvuista.

4.2.2 Kansainväliset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot

FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations) julkaisee kaikki maailman maat kattavia raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden maittaisia tuotanto- ja ulkomaankauppatilastoja FAOSTAT tilastopalveluun sisältyvässä ForesSTAT osassa. FAO:n metsäalan aikasarjat ulottuvat pisimmillään vuoteen 1961 saakka. Niin FAO:n kuin Suomen kansallisten metsäalan ulkomaankauppatilastojen tiedot ovat peräisin Tullilta, eli kyse on pohjimmiltaan samoista luvuista eri tavoin esitettyinä ja ryhmiteltyinä. FAO:n tilastoissa, kuten lähes kaikissa muissakin raakapuun kauppaa käsittelevissä tilastoissa, raakapuu esitetään Suomen käytännöstä poiketen kuorettomana. FAO julkaisee kuitulevyn määrätiedot kuutiometreinä, mutta metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston yksikkö on tonni. FAO:n käyttämät tavaralajiluokittelu on varsin lähellä metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoissa sovellettavaa luokittelua. FAO:n käyttämä luokittelu kuvaillaan ForesSTAT:issa kohdassa "Forestry Products Definitions".

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkistetaan Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelussa osoitteessa www.luke.fi/fi/tilastot.

Tilaston kotisivulla esitetään raaka- ja jätepuun ulkomaankaupan heinäkuusta 1989 alkaen. Metsäteollisuustuotteiden viennin kuukausisarja ulottuu heinäkuuhun 1989 ja tuontisarja tammikuuhun 1995 saakka. Metsäteollisuustuotteiden ulkomaan kaupan lopulliset vuosittaiset luvut sisältävä aikasarja ulottu vuoteen 1996. Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tilastotietopalvelu: tietopalvelu@luke.fi.

Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.