Metsästys -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Metsästystilasto sisältää yhteenvedon metsästyssaaliista ja metsästäjien määristä tilastointivuoden (kalenterivuosi) aikana.

Luokitukset

Metsästystilastossa käytetty aluejako noudattaa Suomen Riistakeskuksen aluejakoa. Saalisarvioissa ilmoitetaan alue, josta saalis on pyydetty. Metsästäjien ja metsästyspäivien määrä ilmoitetaan sen alueen mukaan, mihin metsästäjän oma riistanhoitoyhdistys kuuluu. Metsästäjällä tarkoitetaan metsästäjätutkinnon suorittanutta henkilöä, joka on maksanut riistanhoitomaksun tilastovuonna.

Kattavuus

Pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten saalistietojen voidaan olettaa kattavan koko saalismäärän, koska metsästäjien tulee pyyntiehtojen mukaisesti toimittaa saalistiedot lupaviranomaisille. Ilmoitusvelvollisten lajien osalta saalistieto kattaa kaikki ilmoitukset. Muiden riistalajien saalistiedot perustuvat otantatutkimukseen.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Metsästyslaissa (615/1993) esitetään metsästettävät riistaeläinlajit ja rauhoittamattomat lajit.

Metsästäjällä tarkoitetaan metsästäjätutkinnon hyväksyttävästi suorittanutta ja riistanhoitomaksun maksanutta henkilöä, riippumatta siitä oliko tämä harjoittanut metsästystä. Aktiivisella metsästysmuodolla tarkoitetaan metsästystä aseella, koiran avulla tai vastaavasti, niin että metsästäjä on koko ajan läsnä. Passiivisella metsästysmuodolla tarkoitetaan ansapyyntiä loukuilla, raudoilla, rihmoilla tai vastaavilla.

Aluejakona käytetään Suomen riistakeskuksen alueita. Metsästäjien määriä kuvaavissa taulukoissa alue tarkoittaa sitä aluetta, mihin metsästäjän oma riistanhoitoyhdistys kuuluu. Pienriistan metsästyspäiviä ja saalismääriä kuvaavissa taulukoissa alue tarkoittaa sitä aluetta, missä metsästys tapahtui. Tilastointijakso on kalenterivuosi. Se poikkeaa ns. metsästysvuodesta, joka metsästyslain mukaan alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Pyyntilupahallinnon kautta saatavat hirvieläinten saalistiedot on esitetty metsästysvuosittain. 

Tilastoyksikkö

Tiedonkeruun piiriin kuuluu otos Suomen Riistakeskuksen ylläpitämästä metsästäjärekisteristä niiden metsästäjien joukosta, jotka ovat maksaneet riistanhoitomaksun tilastointivuodelle. 

Tilaston perusjoukko

Metsästäjärekisterissä tilastovuonna riistanhoitomaksun maksaneet.

Mittayksikkö

Riistasaaliin määrät esitetään kappalemäärällisesti.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Viitealue

Koko Suomi pois lukien Ahvenanmaa, sekä Suomen riistakeskuksen toimialueet.

Ajallinen kattavuus

Tietoja saatavilla tietokannassa vuodesta 1996 alkaen. 

Jakelutiheys

Vuosittain

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). 

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua.

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa. Metsästäjien esitiedot saadaan Suomen riistakeskuksen ylläpitämästä metsästäjärekisteristä, joka kattaa kaikki metsästysoikeuden omaavat henkilöt.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. 

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Metsästyskyselyn suhteellisen korkean vastausprosentin ansiosta pienriistasaalisarvioiden luotettavuus koko maan tasolla on ollut verrattain hyvä. Otoksessa on hyvin vähän yli- tai alipeittoa, koska tutkimuskehikkona olevaa metsästäjärekisteriä päivitetään jatkuvasti. Otannasta johtuva epävarmuus vaihtelee lajeittain ja alueittain riippuen mm. siitä, miten paljon metsästäjäkohtaiset saaliit vaihtelevat. Saalisarvioiden luotettavuus on yleensä parempi runsaimmin metsästettävillä lajeilla. Muutamien metsästäjien saamat poikkeuksellisen suuret saaliit aiheuttavat saalisarvioihin epävarmuutta ja se ilmenee mm. saalisarvioiden suurina luottamusväleinä. Varsinkin aluetasolla yksittäisten poikkeavien vastausten vaikutus saalisarvioihin saattaa olla huomattava.

Pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten saalistietojen voidaan olettaa kattavan koko saalismäärän, koska metsästäjien tulee pyyntiehtojen mukaisesti toimittaa saalistiedot lupaviranomaisille. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien pienriistalajien osalta kattavuus voi olla alhaisempi, ja ilmoitettu saalis voidaan tulkita minimiarvioksi todellisesta saaliista.

Arviot riistasaaliista saadun lihan määrästä ja arvosta ovat karkeita. Lihan saanto riippuu oleellisesti mm. osuman vaikutuksista saaliseläimeen sekä metsästäjien saaliinkäsittelytaidoista. Laskennallisena oletuksena pidettiin keskimäärin 60 % lihansaantoa saaliseläinten keskipainosta. Vain pieni osa riistasaaliista saatavasta lihasta tai turkiksista päätyy kauppaan. Oletushintoina on käytetty asiantuntijoiden arvioita sekä aiemmin myös vakuutusyhtiöiden korvaushintoja riistalihasta.

Otantavirhe

Tilastoitavien suureiden ohessa raportoidaan niiden suhteelliset keskivirheet.
 

Oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavana vuonna ennen uutta metsästyskautta, joka alkaa ensimmäisenä päivänä elokuuta. Tiedot ovat lopullisia tietoja.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston maantieteelliset alueet ovat vertailukelpoisia toistensa kanssa. Alueiden jako on pysynyt samana.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vuonna 2008 riistasaalistilaston nimi vaihdettiin metsästystilastoksi. Samalla tilaston sisältöä laajennettiin kuvaamaan saalistietojen lisäksi myös metsästysmuotoja ja metsästyksen määrää alueittain.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (vuodesta 2015 Luke) on laatinut vuotuisen pienriistasaalistilaston 1970-luvun alusta lähtien. Tilastoaineiston keruussa ja laskentamenettelyissä on vuosien aikana tehty muutoksia. Vuodesta 1996 lähtien aineisto on kerätty vuosittain samanlaisella menetelmällä. Tuolloin myös tilastointijakso vaihdettiin kalenterivuodeksi aiemmin käytetyn metsästysvuoden sijasta. 

Vuodesta 2020 saalisilmoitusvelvollisuuden piiriin tulleiden vesilintujen saalistiedot on saatu Suomen riistakeskukselta. Tiedonkeruutavan muututtua eivät näiden lajien saalistiedot ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin.

Vuonna 2010 metsästystilaston aluejakona olleet riistanhoitopiirit muuttuivat Suomen riistakeskuksen alueiksi. Alueiden jako pysyi entisellään.

Otokseen suuruus on ollut ennen vuotta 2018 yhteensä 5400 metsästäjää ja vuosina 2018–2022 7500 metsästäjää. Vuosina 2013 ja 2023 otos oli suurempi, kun Pohjois-Suomesta, metsästyslain 8. pykälän tarkoittamalta alueelta, poimittiin enemmän metsästäjiä kuin muilta alueilta. Vuodesta 2024 otoskoko on ollut 9000 metsästäjää.

Vuodesta 2024 alkaen paperilomakkeiden käytöstä vastaustapana luovuttiin. Samana vuonna myös laskentamenetelmää uudistettiin siten, että painokertoimet kalibroitiin hyödyntämällä reunajakaumana riistanhoitomaksun maksaneiden lukumääriä ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Menetelmäuudistus tarkensi tilastoarvioita huomioimalla vastauskadon entistä paremmin.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Metsästäjät voivat vapaaehtoisesti ilmoittaa saalistietojaan Suomen riistakeskuksen ylläpitämään Omariista-palveluun. Omariista-palvelun tiedot eivät ole vertailukelpoisia metsästystilaston tietojen kanssa.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat pääosin yhtenäiset. Tilasto pyritään toteuttamaan menetelmiensä ja kysymystensä osalta ajassa mahdollisimman muuttumattomana. 

Muutoksia aiheuttaa uudet ilmoitusvelvollisuuden piiriin otetut lajit, joiden saalistiedot saadaan Suomen riistakeskuksesta. Tällöin näiden lajien tiedot eivät enää ole vertailukelpoisia tilaston vanhempien tietojen kanssa. Esimerkiksi vuodesta 2020 alkaen monista vesilinnuista (merihanhesta, metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta) on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle, joten näiden lajien vuoden 2020 ja tulevien vuosien saalistiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Kyseiset lajit ovat ilmoitusvelvollisuuden piirissä toistaiseksi.

Lähdeaineistot

Lopullinen metsästystilasto perustuu metsästäjille kohdennettuun otantatutkimukseen lukuun ottamatta luvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisten lajien saalismääriä, jotka tiedot ovat peräisin Suomen riistakeskuksesta.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Pienriistan metsästystä koskevat tiedot kerätään otantatutkimuksella. Kysely lähetetään postitse tilastointivuotta seuraavan tammikuun alussa. Vuodesta 2024 vastaaminen on ollut mahdollista vain sähköisesti, mutta tätä ennen kyselyyn oli mahdollista vastata myös paperilomakkeella. Osa postikyselyn vastaamattomista haastatellaan puhelimitse.

Otos poimitaan Suomen Riistakeskuksen ylläpitämästä metsästäjärekisteristä niiden metsästäjien joukosta, jotka olivat maksaneet riistanhoitomaksun tilastointivuodelle. Otantamenetelmä on alueellisesti ositettu satunnaisotanta, ja metsästäjän osite määräytyy sen perusteella, minkä alueen riistahoitoyhdistykseen hän kuuluu., Vuodesta 2024 lähtien otokseen on poimittu metsästäjärekisteristä 9000 metsästäjää. 

Pyyntiluvanvaraisten tai ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevien riistalajien saalistiedot saadaan pyyntilupajärjestelmän avulla. Luvanvaraisesti metsästettäviä lajeja ovat hirvieläimet, suurpedot, hylkeet, saukko, peltopyy ja euroopanmajava ja ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi. Vuodesta 2020 lähtien on pitänyt ilmoittaa myös haapana-, jouhisorsa-, heinätavi-, lapasorsa-, punasotka-, tukkasotka-, haahka-, alli-, tukkakoskelo-, isokoskelo- sekä nokikanasaaliit, ja vuodesta 2021 myös merihanhi. Näiden lajien metsästäjät toimittavat ilmoitukset pyytämistään eläimistä luvan myöntäneelle riistanhoitoviranomaiselle säädettyjen määräaikojen puitteissa. Arviot mufloni- ja kanisaaliista on kysytty asiantuntija-arvioina Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta.

Aineiston/datan validointi

Otantakyselyssä kerätyt tiedot tarkistetaan ja korjataan Luonnonvarakeskuksessa.

Tiedon käsittely

Otantatutkimuksen virheellisiksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Puutteellisia vastauksia täydennetään imputoimalla. Otantatutkimuksessa kerätyt tiedot laajennetaan painokertoimin vastamaan koko perusjoukon tietoja. Vuodesta 2024 lähtien painokertoimet on kalibroitu hyödyntämällä reunajakaumana perusjoukon, eli riistanhoitomaksun tilastointivuonna maksaneiden ikä- ja sukupuolijakaumaa.