Kantorahatulot -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Tilastossa esitetään hakkuumääriin ja kantohintoihin perustuva arvio metsänomistajien vuosittaisista kantorahatuloista alueittain, omistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain. Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa Kantorahatulot | Luonnonvarakeskus (luke.fi). Bruttokantorahatulojen tilastointi alkaa vuodesta 1958, ja tietokannasta tiedot ovat saatavissa vuodesta 2002 alkaen.

Luokitukset

Tiedot on luokiteltu alueittain, omistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain. Vuosina 2002–2014 alueita ovat Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun 13 metsäkeskusaluetta ja Ahvenanmaan maakunta. Vuodesta 2015 alkaen alueita ovat maakunnat (19). Omistajaryhmiä ovat yksityiset sekä metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin sisältyvät myös kuntien ja seurakuntien metsät sekä vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan yhtiöt, joissa metsäyhtiöt ovat osakkaina. Yksityiset -ryhmässä tulot on luokiteltu myös pystykaupoista ja hankintakaupoista saatuihin tuloihin sekä omaan käyttöön otetun puutavaran arvoon.

Kattavuus

Tilasto perustuu tilastoihin, jotka kattavat lähes kaikki Suomessa tehdyt markkinapuuhakkuut ja yli 90 prosenttia puukaupoista.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Metsänomistajaryhmät ovat:

Yksityismetsät = varsinaiset yksityismetsänomistajat (luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja yhtymät) sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat, säätiöt ym. yhteisöt sekä muut kuin metsäteollisuustuotantoa harjoittavat yritykset. Yksityismetsiin sisältyvät vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa.

Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyritykset. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan yritykset, joissa metsäyhtiöt ovat osakkaina. 

Valtio = Metsähallituksen hallinnoimat valtion puuntuotannon metsät. Vuodesta 2008 alkaen metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tiedot on yhdistetty tietosuojaan liittyvien syiden takia.

Alueet ovat 2002–2014 Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun 13 metsäkeskusaluetta ja Ahvenanmaan maakunta, vuodesta 2015 alkaen maakunnat.

Puutavaralajit ovat: tukkipuut: mänty-, kuusi- ja koivu, kuitupuut: mänty-, kuusi- ja koivu sekä poltto- ja energiapuu yhteensä.

Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Hinta määritetään pystykauppahintana eli kantohintana.

Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja kuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen. Hinta määritetään hankintahintana.

Tilastoyksikkö

Tietolähteinä käytetään Luonnonvarakeskuksen julkaisemia tilastoja: Teollisuuspuun kauppa, Energiapuun kauppa, Puun markkinahakkuut, Pientalojen polttopuun käyttö ja Hakkuukertymä ja puuston poistuma.

Tilaston perusjoukko

Tilastossa käytetään toisten tilastojen tietoja.

Mittayksikkö

Tilaston tiedot esitetään miljoonina ja miljardeina euroina. Kantorahatulot tilastoidaan tietokantaan kunkin ajankohdan rahassa käypinä arvoina. Muutoksia tarkastellaan teksteissä ja graafeissa kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä (1951:10=100). Ennen toukokuuta 2024 tässä laskennassa käytettiin tukkuhintaindeksiä.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Viitealue

Koko maa ja metsäkeskusalueet ja Ahvenanmaan maakunta vuoteen 2014 ja maakunnat vuodesta 2015 alkaen.

Ajallinen kattavuus

Omistajaryhmittäinen aikasarja alkaa vuodesta 1958 (vuoteen 2008 asti metsäteollisuus ja valtio omina ryhminään), metsähallintoalueittainen vuodesta 1985 (1985–1995 metsälautakunnat, 1996–2014 metsäkeskusalueet). Vuodesta 2015 alkaen tilasto julkaistaan maakunnittain. Puutavaralajeittainen aikasarja alkaa vuodesta 2002.

Jakelutiheys

Vuosittain ennakkotiedot ja lopulliset tiedot.

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. . Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Tilasto on läpivalaistu keväällä 2020.

Laadun arviointi

Tilaston laatu on yhtä hyvä kuin siinä käytettyjen muiden tilastojen laatu.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmästä seuraa, että:

• Puutavaralajien hinnat ja hakkuumäärät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Suurista suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta.
• Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden todelliset pystykauppahinnat (hankintahinta–korjuukustannukset) ovat etenkin tukkipuun osalta alemmat kuin pystykaupoissa.
• Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pikkutukkien, pylväiden ja koivun erikoistyvien hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat.
• Metsäteollisuuden ja valtion kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia niillä todelliset pystykauppahinnat voivat olla korkeammat kuin yksityismetsissä.

Saatuja tietoja verrataan aina aikaisempina vuosina saatuihin lukuihin, jonka avulla mahdollisten virheellisten tietojen antaminen pyritään ehkäisemään.

Otantavirhe

Tilastoa varten ei kerätä aineistoja.

Oikea-aikaisuus

Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain –tilaston lopulliset tulokset julkaistaan touko-kesäkuussa ja Brutto- ja nettokantorahatulot omistajaryhmittäin –tilaston syys-lokakuussa. Aikataulun määrittää tilastossa käytettyjen muiden tilastojen julkaisuaika.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilastot ovat alueittain vertailukelpoisia.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vuosittain koko maalle omistajaryhmittäin lasketut bruttokantorahatulot on laskettu samalla periaatteella aikasarjan alusta lähtien (1958). Metsälautakunnittaiset tulot ovat vertailukelpoisia vuosille 1984–1995 ja metsäkeskusalueittaiset 1996–2014. Vuodesta 2015 lähtien tulot on julkaistu maakunnittain. Vuodesta 2008 alkaen bruttokantorahatuloihin on laskettu muukaan yksityis- ym. metsien energiayhtiöille toimitetusta energiapuusta saatavat kantorahatulot.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Bruttokantorahatulot eivät ole vertailukelpoisia metsäverotuksen puunmyyntituloihin eivätkä muihinkaan aineistoihin, joissa bruttotulot sisältävät puunkorjuusta maksettuja korvauksia. Bruttokantorahatulot esitetään tulojen syntypaikan mukaan, kun taas esimerkiksi verotukseen perustuvat tiedot esitetään metsänomistajan asuinpaikan mukaan.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Tietoja käytetään kansantaloudellisessa tilinpidossa.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset. Se on ainoa kantorahatuloja koskeva tilasto.

Lähdeaineistot

Tietolähteinä käytetään Luonnonvarakeskuksen julkaisemia tilastoja:

• Pystykauppahinnat: Teollisuuspuun kauppa ja Energiapuun kauppa
• Hakkuumäärät: Puun markkinahakkuut, Pientalojen polttopuun käyttö sekä Hakkuukertymä ja puuston poistuma
• Puuntuotannon investoinnit: Yksityismetsätalouden liiketulos ja Metsänhoito- ja metsänparannustyöt.

Tiedonkeruun tiheys

Ei tiedonkeruuta.

Aineiston/datan validointi

Tuloksia verrataan aikaisempien vuosien tuloksiin.

Tiedon käsittely

Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajittaiset hakkuumäärät vastaavilla keskimääräisillä pystykauppahinnoilla alueittain (2002–2014 metsäkeskusalueet ja Ahvenanmaan maakunta, vuodesta 2015 alkaen maakunnittain). Polttopuun pystykauppahintana käytetään 90 prosenttia koivukuitupuun pystykauppahinnasta. Tilasto laaditaan metsänomistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain. Yksityismetsien tuloista esitetään erikseen pysty- ja hankintahakkuista saadut puunmyyntitulot sekä metsänomistajien omaan käyttöön otetun puutavaran arvo.