Bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden maaseudulla

Suomen ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden on yli EU:n keskiarvon, kun verrataan koko maan BKT:tä EU-maiden keskiarvoon. Vuoden 2020 ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden oli 33 700 euroa ja EU-maiden keskiarvo oli 29 900 euroa. Sekä Suomen että EU:n ostovoimakorjattu BKT per asukas oli  korkeimmillaan vuonna 2019, kun tarkastellaan ajanjaksoa 2000-2020.

Maaseutualueiden BKT per asukas on jäänyt EU:ssa ja Suomessa useina vuosina vähän alle koko alueen BKT:n keskiarvon. Viimeisin alueittainen luku on saatavissa vuodelta 2019 ja se oli Suomessa maaseutualueilla 92 prosenttia koko EU-alueen keskiarvosta. Kaupunkialueilla ja toisinaan myös välialueilla on päästy yli EU-alueen keskiarvon. Kaupunkialueiden BKT on joinakin vuosina ollut jopa 60 prosenttia EU-alueen keskiarvoa suurempi. Vuonna 2019 Suomen kaupunkialueiden BKT oli 43 prosenttia EU:n keskiarvoa suurempi. Maaseutualueilla maaseutuväestön osuus on yli 50 prosenttia, välialueilla maaseutuväestöä on 20 – 50 prosenttia.

Indikaattorilla mitataan bruttokansantuotetta asukasta kohden maaseudulla ja sen suhdetta muihin alueisiin. BKT mittaa taloudellista kasvua. Indikaattorin avulla voidaan tehdä arvioita maaseutualueiden talouden kehityksestä ja sen suhteesta yhteiskunnan kokonaiskehitykseen.

Luvut on poimittu Eurostatin tietokannoista. Indikaattoritiedoissa on esitetty koko maan ja EU28-alueen asukasta kohti laskettu, ostovoimakorjattu bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan kansainvälisen EU:n kaupunki-maaseutuluokituksen luokissa (luokitus 2005-2017).

Kun perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen lisätään koko kansantalouden tasolla lasketut tuoteverot ja siitä vähennetään koko kansantalouden tasolla lasketut tuotetukipalkkiot, saadaan tulokseksi BKT markkinahintaan, eli kansainvälisesti käytössä oleva BKT-tieto.

Kansantalouden tilinpidossa arvonlisäyksellä tarkoitetaan tuotoksen ja välituotekäytön eroa eli tuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden aikaansaamaa lisäarvoa. Kansantalouden tilinpidossa palkat, henkilöstösivukulut ja kiinteän pääoman kuluminen ovat osa bruttoarvonlisäystä. Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen.

Indikaattori on yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) vaikuttavuusindikaattori.