Suosituksia, joilla suomalainen maito- ja naudanliha-ala voi tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä

Nykyinen ruokajärjestelmämme aiheuttaa lähes kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maidon- ja lihantuotantoon ennalta-arvaamattomasti. Kestävän maito- ja lihateollisuuden edellytyksenä on ymmärtää, voidaanko kivennäismaiden ja turvemaiden nurmituotannolla sitoa hiiltä.

Selvitimme maidon- ja naudanlihantuotannon kasvihuonekaasututkimukseen liittyviä tietoaukkoja. Suomen maito- ja naudanliha-alan yrityskumppaneiden kanssa suosittelimme uuteen ja aiempaan tutkimukseen pohjautuvia tilatason muutoksia, jotta Suomen kaupalliset tilat saavuttaisivat ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

Olemme seuranneet kasvihuonekaasujen virtoja nurmi- ja viljelysmailla eri puolilla Suomea vuodesta 2017 lähtien. Pohjoisten nurmialueiden ja yksivuotisten kasvien hoitokäytäntöjen ja niiden liittyvien kasvihuonekaasuvirtojen meta-analyysit perustuvat eri puolilta maailmaa julkaistuun kirjallisuuteen. Lisäksi määrittelimme parametreja, jotka tulisi mitata ja raportoida yhdessä kasvihuonekaasupäästötietojen kanssa. Näin on mahdollista saada aiempaa syvällisempi ja systemaattisempi käsitys päästöihin vaikuttavista kasvillisuuden ja maaperän prosesseista.

Kehitimme yhteistyössä Paikkatietokeskuksen kanssa keinon analysoida satelliittikuvista hyvin ja huonosti kuivattujen orgaanisten maiden kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Analyysi auttaa tukemaan kuivattujen turvemaiden maankäyttöön liittyvää päätöksentekoa.

Keräämäämme tietoaineistoa voidaan hyödyntää agroekologisessa mallinnuksessa. Toimivia malleja varten tarvitaan monenlaista tietoa, jotta niitä voidaan käyttää ilmastoviljelytoimien ohjauksessa. Esimerkiksi drooni- ja satelliittikaukokartoituksella saatava alueellinen tieto voi parantaa mallien toimivuutta.