Kotimaisen taigametsähanhen sulkiva kanta vakaa jo kolmatta vuotta

Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa 2023 toteuttamien lentolaskentojen perusteella taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) poikastuotto on ollut tänä kesänä samankaltainen kuin kahtena edellisenä vuonna. Lentolaskentojen avulla tarkastettiin yhteensä 1 222 potentiaalista taigametsähanhen sulkimispaikkaa Oulun ja Kajaanin korkeudelta Inariin asti. Laskennoissa löydettiin 1 073 yksilöä 71 laskentakohteesta. Laskennat tarkentavat tietoa metsähanhen vuosittaisesta poikastuotosta ja kotimaisesta metsästettävästä kannasta.

Vuodesta 2020 tehdyt lentolaskennat osoittavat, että metsähanhen sulkiva kanta on vakaa jo kolmatta vuotta ja että se on toipunut vuoden 2020 huonosta poikastuottokesästä.

− Keskisen ja pohjoisen kannanosien kohteista metsähanhien asuttamia oli tänä vuonna hiukan yli 7 prosenttia, mikä on kutakuinkin sama tulos kuin kahtena edellisenä vuonna. Samoin havaittujen sulkimisparvien keskimääräiset runsaudet ja poikasten osuudet parvissa pysyivät ennallaan, kertoo erikoistutkija Antti Paasivaara Lukesta.

Paasivaaran mukaan sulkivia aikuisia ja niiden poikasia havaitaan laskennoissa ylipäätään vähän, sillä alkusyksyn metsähanhikanta Suomessa on harva. Tämä johtuu osin heikosta pesintämenestyksestä, mikä on käynyt ilmi GPS-merkittyjen hanhien seurannoista. Pesinnässä epäonnistuneet hanhet muuttavat keskikesällä Novaja Zemljalle sulkimaan.

Sulkivan hanhikannan koko vaihtelee alueittain

Sulkivan hanhikannan runsauksissa on alueellisia eroja, sillä Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin sulkiva kanta näyttää olevan edelleen runsaampi kuin muun Lapin sulkiva kanta.

Vuodesta 2020 lähtien Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueen kohteista noin 8–10 prosenttia on ollut asuttuja, kun taas vastaava luku Lapissa on vain 2–4 prosenttia. Erityisesti Ylä-Lapissa poikastuoton arviointiin vaikuttavat myös pohjoisen lukuisat hanhille sopivat sulkimispaikat ja lukuisat pienvedet: koska pienvesiä on Ylä-Lapissa runsaasti, on myös vähiä hanhia erityisen vaikea löytää. Tänä vuonna Inarin Lapin kohteilta löydettiin ensimmäiset poikueet, vaikka siellä on lennetty aikaisemmin jo kolmena vuotena. Ylä-Lapin taigametsähanhikannan runsauden arvioinnissa on siten paljon epävarmuutta.  

− Metsähanhen metsästyksessä kannattaa käyttää erityistä harkintaa ja varovaisuutta, koska harvan kannan alueella jo yhdenkin aikuisen tuottavan yksilön menetys voi vaikuttaa paikalliseen hanhikantaan heikentävästi. Metsästys kannattaa kohdistaa poikasiin, jotka yleensä seuraavat emojaan, Paasivaara tähdentää.

Tänä vuonna laskennoilla kartoitettiin myös uusia hanhikohteita Lapissa. Tulokset vahvistivat käsitystä Ylä-Lapin harvasta metsähanhikannasta. Vuosien väliset vertailut kannasta ja poikastuotosta perustuvat aikasarjan mukaisiin vertailukelpoisiin alueisiin ja kohteisiin.

Metsähanhen kannanarviointiin kehitetty vakioitu menetelmä – myös maalaskentaa pilotoitiin tänä vuonna

Nyt toteutettu laskenta on jatkoa aikaisemmille Luken ja Suomen riistakeskuksen suorittamille lentolaskennoille, joissa on kehitetty sopivaa menetelmää metsähanhikannan seurantaan. Tavoitteena on tuottaa vakioidulla menetelmällä vuosittaista tietoa Suomen metsähanhikannan poikastuotosta metsästyksen suunnittelua varten.

Eteläisen ja itäisen kannanosan alueilla pilotoitiin tänä vuonna myös maalaskentaa Luken ja vapaaehtoisten laskijoiden yhteisponnistuksena. Maalaskennan on todettu olevan lentolaskentaa tarkempi menetelmä sille sopivilla kohteilla. Maalaskennan tulokset raportoidaan myöhemmin.

Luonnonvarakeskus kiittää kaikkia laskentaan osallistuneita ja laskentaa muuten tukeneita rengastajia, harrastajia ja metsästäjiä, joiden rooli on laskentojen onnistumisessa keskeinen.