Riistakolmiolaskennat kesä 2023: Metsäkanalintujen kannanvaihtelut paikallisia – poikastuotto keskinkertainen
Metsäkanalintuja on valtakunnallisesti tarkasteltuna kolmatta vuotta peräkkäin suunnilleen saman verran. Tulos koskee kantojen kokonaisarvioita (poikaset ja aikuiset) lisääntymiskauden jälkeen kaikilla neljällä tarkasteltavalla lajilla eli metsolla, teerellä, pyyllä ja riekolla. Aikuisten lintujen kannoissa on havaittavissa pientä muutosta: kasvua metsolla ja pyyllä, taantumista teerellä ja riekolla.
– Huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat tyypillisiä metsäkanalinnuille. Esimerkiksi teerikanta noudattaa monilla alueilla säännöllistä 6–7 vuoden sykliä, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Lapissa kaikkien neljän lajin kannat ovat kasvaneet, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla ne ovat pienentyneet. Uudellamaalla teeri- ja metsokannat ovat kasvaneet. Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla ne ovat taantuneet.
Kanalintujen poikastuotto keskitasoa
Poikastuotto on ollut kaikilla lajeilla keskitasoa. Laji- ja aluekohtaisesti löytyy joitakin poikkeustapauksia; useimmissa niistä poikasosuus on paikallista keskiarvoa matalampi. Poikasosuus näyttää paikallisesti olevan yhtenevä kokonaiskannan tiheysmuutosten kanssa. Havaittu keskitasoinen tai paikoin jopa heikko pesimämenestys selittyy pitkälti kesän olosuhteilla. Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin.
– Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa, jota on tällöin paremmin tarjolla. Tänä vuonna alkukesä oli varsin kylmä lähes koko maassa toukokuun lopusta lähes kesäkuun puoleenväliin ja monin paikoin esiintyi hallaa. Myös marjasato vaikuttaa metsäkanalintujen ravintotilanteeseen ja poikasten selviytyvyyteen loppukesän ja syksyn aikana, Lindén kertoo.
Kolmiolaskennat kertovat metsäkanalintukantojen kehityksestä
Kolmen henkilön avoriveissä toteutettava riistakolmiolaskenta mittaa metsäpeitteisen Suomen kanalintutiheyksiä. Ylä-Lapin paljakka-alueilla tehdään erilisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja. Niiden tulokset valmistuvat myöhemmin ja ne esitetään erillisessä raportissa.
Koko Suomessa on raporttia laadittaessa laskettu ja palautettu tiedot 819 riistakolmiosta, joihin tulokset perustuvat. Kyseessä on mahtava vapaaehtoisten ponnistus, joka palvelee niin riistakantojen hoitoa metsästysasetuksessa kuin tieteellistä tutkimustakin. Suuret kiitokset kaikille laskijoille.
