Metsänlannoitukseen optimoidut orgaaniset kierrätyslannoitevalmisteet
OptiMetsäLanta
Nykyisellään Suomen metsiä lannoitetaan vain noin 50 000 ha vuodessa, mikä on varsin pieni osuus koko metsäalasta, joka on noin 20 miljoonaa hehtaaria. Tarve lannoitukseen on kuitenkin selvästi suurempi, mutta sitä rajoittaa se, että tuotot tulevat vasta vuosien päästä. Metsät ovat siten merkittävä potentiaali ravinteiden kierrätyksen laajentamiselle ja lannoitevalmistemarkkinoiden kasvattamiselle. Tällä hetkellä metsässä käytettävä lannoitevalmiste ei saa sisältää ainesosia, jotka ovat edelleen jätelain (646/2011) 5 §:n tarkoittamaa jätettä, lukuun ottamatta ainesosaluokan 8 mukaista tuhkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että orgaanisista lannoitevalmisteista voidaan käyttää ainoastaan EU:n lannoitevalmisteasetuksen (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A02019R1009-20220716 ) mukaisia CE-merkittyjä orgaanisia lannoitevalmisteita. Vuoden 2024 lopussa lausunnolla olleen lannoitevalmisteasetuksen muutosesityksen toteutuessa metsälannoitevalmisteissa sallittaisiin myös lannoitelain (711/2022) mukaisia lannoitteita, jotka koostuvat yksinomaan ainesosaluettelossa metsälannoitukseen soveltuviksi merkityistä ainesosista. Käytännössä tämä mahdollistaisi jätekomponentin sisältävät lannoitevalmisteen käytön metsässä, jos Ruokavirasto kyseisen ainesosan ainesosaluettelossa kyseisen ainesosan käytön sallisi. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kyseisen ainesosan käyttö metsälannoitteissa voidaan osoittaa turvalliseksi. Jätekomponentin salliminen metsälannoitevalmisteissa avaa mahdollisuuden merkittävästi lisätä ravinteiden kierrätystä metsien lannoituksessa. Tämä potentiaalisesti edistää ravinteiden kierrätystä, koska metsien lannoituksen sesonki kestää koko sulanmaan ajan, kun maataloudessa se käytännössä rajoittuu kasvukauden alkuun.
Tämä hanke on rahoitettu YM:n AHTI-ohjelmasta (https://ym.fi/vesien-ja-meren-tilan-parantaminen), ja se on yksi Luken temaattisella rahoituksella toteutettavan hankkeen ’Recycled organic fertilizing products for forests – busting the myths (RofBustMyth)’ jatkohankkeista. Hankkeessa tutkitaan erityisesti puhdistamolietepohjaisten orgaanisten lannoitevalmisteiden, orgaanisten haitta-aineiden, lääkejääminen ja haitallisten metallien sekä ravinteiden kulkeutumista metsäekosysteemissä tavoitteena tuottaa tieteellistä tutkimustietoa pohjaksi niiden metsäkäytön sallimiselle. Sen tavoitteena on myös kehittää metsäkäyttöön optimoitu orgaaninen kierrätyslannoitevalmisteita, joiden ravinnepitoisuuksia voidaan lisätä ja ravinnesuhteita korjata mineraalisilla ravinnekomponenteilla. Näiden lannoitevalmisteiden keskeisiä raaka-aineista ovat puhdistamoliete ja eläinten lanta. Lannoitevalmisteiden ja niiden ravinteiden ja haitta-aineiden käyttäytymistä tutkitaan masto-, astia- ja maamonoliittikokeissa hyödyntäen Luken tutkimusalustoja mm. Joensuun juuristolaboratoriota. Hankkeessa voidaan perustaa uusia maastokokeita, joita hyödynnetään tulevaisuudessa toteuttavissa hankkeissa, koska tämä rahoitusinstrumentti ei mahdollista pitkäaikaisia seurantoja. Hankkeessa kuitenkin hyödynnetään Luken ja muiden toimijoiden perustamia maastokokeita erityisesti Saaristomeren valuma-alueella rahoitusinstrumentin painotusten mukaisesti. Aikaisemmin perustetuista kokeista voidaan ympäristövaikutusten lisäksi selvittää saavutetut kasvuvasteet. Orgaanisten lannoitevalmisteiden hidasliukoiset ravinteet soveltuvat potentiaalisesti paremmin metsä- kuin peltokäyttöön, koska lannoitus toteutetaan useiden vuosien välein. Jätekomponentin sisältävien lannoitevalmisteiden metsäkäytön salliminen edistäisi merkittävästi ravinteiden kierrätystä ja vähentäisi Saaristomeren mutta myös muiden vesistöjen ravinnekuormitusta, koska niiden typen ja fosforin hyväksikäyttö potentiaalisesti paranisi merkittävästi. Aikaisempien tutkimusten tulosten perusteella metsäkäytössä hidasliukoiset ravinteen tuottavat kasvuvastetta paremmin selväsi paremmin kuin maataloustuotannossa. Kierrätysravinteiden ohjaaminen metsäkäyttöön maatalouskäytön sijasta potentiaalisesti vähentäisi ympäristönkuormitusta ja niistä saatava taloudellista hyötyä.
