Fosforiviisas viljely

Suomen peltomaahan on varastoitunut noin 1000 kg/ha lannoitehistoriasta periytynyttä fosforia (P). P-käytön rajoitusten vuoksi P:n kertyminen maaperään on vähentynyt merkittävästi, jonka seurauksena helppoliukoisen P pitoisuus on laskenut, vaikka maaperässä on edelleen runsaasti tiukemmin sitoutunutta perintöfosforia (Perintö-P). Helppoliukoisen P laskusta huolimatta kokeissa nurmisadot eivät ole laskeneet, ja tutkimus on osoittanut, että ne voivat hyödyntää tehokkaasti perintö-P:a toisin kuin viljat. Nurmen avulla olisi mahdollista parantaa perintö-P:n hyödyntämistä, mutta kysymys kuuluu, millaisia toimia tarvitaan, jotta muutkin kasvit pystyisivät hyödyntämään perintö-P:a? Entä miten perintö-P:n jakautuu Suomessa ja kuinka tuotantosuunta vaikuttaa sen määrään ja hyödynnettävyyteen? Monet tekijät kuten maan pH, rakenne ja kosteus vaikuttavat fosforin hyödynnettävyyteen ja ilmastonmuutos muuttaa em. tekijöihin vaikuttavia olosuhteita maassa. Äärisääilmiöt lisäävät satoriskiä ja huuhtoutumisriskiä ja tarvitaan luotettavia malleja ja ennusteita, jotta riskeihin voidaan varautua.

Fosforiviisas viljely -hanke (FoVi; Food 2.0) 2025-2029 tutkii perintö-P määrää, alueellista jakaumaa ja hyödyntämispotentiaalia. Hanke selvittää, millä aikajänteellä ja lannoitusstrategioilla perintö-P:tä voitaisiin kestävällä tavalla hyödyntää. Perintö-P:n mittaamiseen tarvitaan luotettavaa analytiikkaa ja tähän FoVi:ssa testataan potentiaaliset, kustannustehokkaat menetelmät. Lisäksi kvantifioidaan fosforin hyödynnettävyyteen vaikuttavat maaperän fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Edellä mainitun perusteella luodaan malleja, ennusteita ja arvioidaan sääriskeihin liittyviä tekijöitä.

Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke). Luken tutkimusryhmä liittää yhteen kasvi-, maa- ja ympäristötutkimuksen sekä agronomisen tuotanto-osaamisen. Ilmatieteen laitos (FMI) tuo konsortioon sää- ja ilmastotutkimuksen osaamisen ja Tampereen yliopisto polarisaatiotietoisen tutkimusviestinnän menetelmät.