Tuotantoeläinten hyvinvointi on yhä tärkeämpi aihe julkisessa keskustelussa. Tämä heijastuu myös kuluttajien mieltymyksiin, sillä kansalaiset pitävät eläinten hyvinvointia tärkeänä asiana ja 60
prosenttia eurooppalaisista etsii eläinten hyvinvointia todentavia merkintöjä eläinperäisiä tuotteita ostaessaan. Eläinten hyvinvoinnista kommunikointi kuluttajille on kuitenkin haastavaa, sillä eläinten hyvinvointia koskevien tietojen keruu ja saatavuus ovat epäjohdonmukaista. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansallinen eläinten hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä eläinten hyvinvoinnin arviointiin, todentamiseen ja tiedottamiseen. Järjestelmän on tuotava lisäarvoa eläinperäisille tuotteille, jotka täyttävät korkeat eläinten hyvinvointikriteerit, ja vastattava markkinoiden ja kuluttajien vaatimuksiin. Järjestelmä perustuu tieteellisesti validoituihin nautojen arviointiprotokolliin ja kolmannen osapuolen toteuttamiin auditointikäynteihin. Järjestelmä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollistaa suomalaisen eläintuotteiden kaupan laajentamisen uusille asiakassegmenteille ja maantieteellisille alueille vahvistaen samalla asemaansa nykyisillä markkinoilla.
Hankekonsortion yhteisenä tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka mahdollistaa: 1) Tieteellisesti validin eläinten hyvinvoinnin mittaamisen ja todentamisen maidon ja naudanlihan alkutuotannossa, 2) Vertailukelpoisen eläinten hyvinvointia kuvaavan sertifioidun datan keräämisen, tallentamisen ja välittämisen, 3) Vastuullisuusattribuuttien jäljitettävyyden läpi koko elintarviketuotantoketjun, 4) Datapohjaisen hyvinvointimerkin myöntämisen ja näyttämisen kuluttajille, 5) Anturiteknologian hyödyntämisen osana eläinten hyvinvoinnin todentamista.
Eläinten hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä ja yhteistyökumppaneiden roolit hankekokonaisuudessa. Eläinten hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä perustuu kolmannen osapuolen tekemään auditointikäyntiin, johon on tulevaisuudessa mahdollista yhdistää sensoriteknologian tuottamaa aineistoa. Hyvinvointitietoa hallinnoidaan ja siitä lasketaan hyvinvoinnin indikaattoreita Naseva-järjestelmässä, josta tieto on myös suoraan tilan ja terveydenhuoltoeläinlääkärein käytettävissä eläinten tilatason hyvinvoinnin kehittämiseen. Hyvinvointitieto siirtyy myös elintarvikeyritysten käyttöön, jotka voivat käyttää aineistoa omavalvontaan. Standardoidut eläinten hyvinvointiväittämät linkitetään lopputuotteeseen, jolloin hyvinvointitieto välittyy myös jälleenmyyjille ja kuluttajille.