Viljan aminohappokoostumuksen yhteensovittaminen sikojen ja siipikarjan aminohappotarpeisiin luomutuotannossa
AminoVilja
Luomutuotannossa sikojen ja siipikarjan ruokinnassa käytetään paikallisia raaka-aineita, kuten palkoherneitä ja härkäpapuja, täyttämään proteiinin, tai tarkemmin sanoen välttämättömien aminohappojen tarpeet. Luomutuotannon suurin haaste on välttämättömien aminohappojen ravitsemuksellisten tarpeiden täyttäminen.
Rikkipitoisten aminohappojen saannin on oltava kokonaan peräisin ruokavaliossa käytetyistä rehuaineista, koska synteettisten aminohappojen käyttö ei ole sallittua luonnonmukaisessa tuotannossa. Siksi rypsipuristetta ja kalajauhoa on käytetty laajalti, mutta niiden käytön näkymät jatkossa ovat huonot. Rypsin viljely on vähentynyt dramaattisesti ja on erityisen haastavaa luomutuotannossa kasvinsuojeluasioista johtuen, eikä laadukasta luomukalajauhoa ole juurikaan saatavilla.
Sian ja siipikarjan ruokavalio sisältää 60-80 % viljaa. Ohra on sikojen päävilja ja vehnä siipikarjalle. Lisäksi kauran käyttö rehuna lisääntyy. Rehutaulukoissa julkaistu viljan aminohappokoostumus on peräisin ei-luomuviljellyistä viljoista eikä ole ajan tasalla nykylajikkeiden osalta. Suomessa yleisesti käytettyjen ohran, kauran ja vehnän lajikkeiden aminohappokoostumusta ei ole toistaiseksi arvioitu.
Luken useissa projekteissa on viime vuosina kerätty näytteitä luonnonmukaisesti viljellyistä viljoista, joita voidaan käyttää tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa pyritään analysoimaan riittävä määrä näytteitä, jotta saadaan luotettavaa tietoa eri lajikkeiden aminohappokoostumuksesta ja siihen vaikuttavista tärkeimmistä viljelymenetelmistä. Pääperiaatteena näytteiden valinnassa on, että saatavilla on riittävä taustatieto ja kemiallinen karakterisointi (lajike, lannoitus, maaperä, proteiinipitoisuus, energia-arvoanalyysit jne.). Lupaavimmille lajikkeille tehdään lisäanalyysejä.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa nykyisten ohra-, vehnä- ja kauralajikkeiden aminohappopitoisuudesta ja aminohappoprofiilista luomurehuainestuotannossa Suomessa. Saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää parhaiden viljelylajikkeiden valinnassa, rehun aminohappokoostumuksen päivittämisessä rehutaulukoissa ja viljalajikkeen mukaisessa ruokavaliossa, mikä mahdollistaa tarkemman rehun optimoinnin. Luke-rehutaulukoiden päivittäminen mahdollistaisi tulosten laajan hyödyntämisen käytännössä maatilalla ja rehuteollisuudessa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää luonnonmukaisesti viljeltyjen viljojen kasvinjalostuksessa.
