Siirry pääsisältöön

Priorisoi, pura, kompensoi ja rahoita – vaelluskalojen palauttaminen vaatii vaikuttavia toimia

Lähes kaikki vaelluskalalajimme ovat uhanalaisia. Ihmisten toiminta on tyhjentänyt monet entiset vaelluskalajokemme luonnonkaloista, ja kalastusmahdollisuuksia ylläpidetään istutuksin. Vaelluskalakantojen palauttamiseksi tarvitaankin nykyistä vaikuttavampia ja rohkeampia toimia. Tämä edellyttää myös lainsäädännön ja rahoitusmekanismien uudistamista. 

Ilman merkittäviä toimia ja riittäviä resursseja vaelluskalojen luonnollista elinkiertoa ei saada palautettua. Vaellusyhteyksien avaaminen, elinympäristöjen ennallistaminen ja kalastuksen säätely ovat ratkaisevia askelia. Vaelluskalakantojen palauttaminen edellyttää vuosien tai jopa vuosikymmenten sitoutumista sekä uusia toimintamalleja. 

Laadimme 5 suositusta vaelluskalakantojen palauttamiseksi: 

  1. Priorisoi kohteita ja toimenpiteitä sekä suosi patojen purkamista: ekologisesti tehokkain ja ensisijainen ratkaisu vaellusyhteyksien palauttamiseksi on padon purkaminen.
  2. Etene vaiheittain ja seuraa vaikutuksia: vaelluskalojen palauttaminen on pitkäkestoinen prosessi. Haasteellisissa kohteissa vaelluskalojen elvyttämispyrkimykset voidaan aloittaa nopeasti vaiheistamalla toimenpiteet esimerkiksi toteuttamalla vaellusyhteys alimmalle padolle tai siirtämällä kalat patojen ohi.  
  3. Mahdollisten haittojen kompensointi toisissa vesistöissä: kaikissa vesistöissä luonnonkierron palauttaminen ei ole mahdollista. Tällöin tulisi olla mahdollista kompensoida haittoja toisessa vesistössä. Nykytilanteessa haitanaiheuttajia, kuten voimayhtiöitä, on velvoitettava elvytystoimiin myös oman toiminta-alueensa ulkopuolella, missä vaelluskalojen palauttamismahdollisuudet voisivat olla paremmat. Tällaisen kompensaation mahdollistaminen sekä vesivoimatuotannon nykyaikaisten ympäristövaatimuksien varmistaminen edellyttävät vesilain päivittämistä.  
  4. Tehosta kalastuksen säätelyä: liiallinen kalastus uhkaa monin paikoin jo valmiiksi heikkoja kantoja. Alueelliset ja ajalliset rajoitukset tai jopa täysrauhoitukset ovat välttämättömiä palauttamiskohteissa. On tunnustettava, että useimmilla rakennetuilla jokivesillä ei voida enää palata luonnontilan aikaiseen voimakkaaseen kalastukseen.  
  5. Varmista pitkäjänteinen toiminta uudella rahastolla: velvoitteiden rahastointi tulee mahdollistaa, jotta palauttamistoimia voitaisiin tehdä pitkäkestoisesti ja vaikuttavasti koko Suomessa. Haitanaiheuttajilta uuteen rahastoon kerättävillä korvauksilla voidaan tukea vaelluskalakantojen palauttamista laaja-alaisesti koko maassa. Lainsäädäntömme tulisi päivittää siten, että se mahdollistaa kalatalousvelvoitteiden nykyistä sujuvamman päivittämisen.