Jokioisten kasvituotannon tutkimusinfrastruktuuri

Jokioisilla on kattavat biotalouden ja ruokajärjestelmän tutkimusalustat. Tutkimukseen liittyy vahva kenttätyö- ja laboratorio-osaaminen. Peltoa Jokioisilla on 860 ha. Jokioisten tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat maatalouden kasvintuotannon viljelyalueiden mallinnusympäristöt. Jokioisissa voi toteuttaa esimerkiksi maatalousteknologian tutkimusta, ympäristötutkimusta ja kasvintuotannon tutkimusta.

Pinta-alaltaan 80 ha:n älymaatalouden testialustassa (Smart Faming -tutkimus- ja kehittämisalusta) yhdistyy peltoviljelyn kone- ja ympäristödatan keruu ja tallennus yhteiseen vielä kehitysvaiheessa olevaan tietokantaan läpi kaikkien peltoviljelyn prosessien. Modernit ISOBUS-yhteensopivat työkoneet ja laitteet mahdollistavat älymaatalouden tutkimuksen ja testauksen sekä käytön simulointiin, päätöksentekoon ja tuotannonohjaukseen. Smart Farming -tutkimus- ja kehittämisalusta hyödyntää laajasti ja nopeasti kehittyviä teknologioita, jotta maatalous- ja ruokatuotantoprosessit kehittyisivät kannattavammiksi ja tuottavavammaksi sekä resurssi-, ympäristö- ja ilmastoviisaammiksi. Samalla se tukee uusien liiketoimintamallien ja -mahdollisuuksien kehittämistä. Uuden maatalousteknologian hyödyntäminen peltoviljelyssä lisää uusia tutkimus- ja testausmahdollisuuksia, muun muassa digitalisaation ja teknologian jalkauttamisessa käytäntöön sekä uusien laitteiden ja sovellusten kehittämisessä.

• Peltoala, jolla smart farming -välineistöä: ISOBUS-järjestelmät, satellittipaikannuslaitteistoja, sääasemat, soilscoutit 
• 80 ha koepeltoa
• peltoympäristön teknologinen kehitys ja tiedonkeruu

• koeruutujen viljelyyn ja korjuuseen peltoympäristön tuotantolaitteistot: traktorit, maanmuokkauslaitteet, kylvökoneet, puimurit, niittokoneet, lannoitelevittimet, kasvinsuojeluruiskut, satokartoituslaitteisto ja viljavuusmittarit
• 650 ha viljan ja nurmen viljelyyn
• maankäytöstä dokumentaatiota 1980-luvulta lähtien 

Luomulohkot on perustettu vuonna 2013 neljälle peltolohkolle ja niitä viljellään luomuviljelyn periaatteen mukaisesti.

• Pinta-ala: 24 ha.
• Sijainti: Lintupaju, Lamminkylä, Kalakoski ja Rehtijärvi.
• Jokaisella luomulohkolla on sekä kasvinviljely- että kotieläintilan viljelykierrot, joita on toteutettu erillisen suunnitelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien (2013 kaura, 2014–2015 viherlannoitus).
• Lintupajun lohkosta osa on tavanomaisessa viljelyssä ja käytettävissä vertailulohkona luomulle, mikäli tarvitaan väkilannoitettua tai torjunta-aineita käyttävää verrannetta.
• Seurantatieto sadon määrän ja laadun kehittymisestä yhdeksältä seurantapaikalta, joita on jokaisen luomulohkon kaikilla viljelykierroilla.
• Luomulohkojen perustamisen yhteydessä seurantapaikoille tehtiin lierokartoitus ja otettiin kerroksittaiset maanäytteet, mikä mahdollistaa myöhemmin lierojen määrässä tai maan ominaisuuksissa tapahtuneiden muutosten tarkastelun.

Biodiversiteettilohkon koeasetelma (strip plot design) muodostuu kolmesta eri siemenseoksesta (niittykasviseos ja kaksi heinäseosta) ja kahdesta niittokäsittelystä (niitto vs. ei  niittoa). Biodiversiteettilohkoa hoidetaan niittämällä puolet kokeen ruuduista vuosittain. Siellä voi tutkia maanpäällistä (kasvit ja eläimet) tai maanalaista eliöstöä.

Huuhtoumakentillä voidaan arvioida maatalouden ympäristöohjelmien toimenpiteiden toimivuutta ja tehokkuutta käytännön viljelyä vastaavissa olosuhteissa sekä tunnistaa ja kehittää peltoviljelyn riskikohtia vesistökuormituksen kannalta. Kenttien pitkäaikaiset aikasarjat eroosiosta ja ravinnekuormituksesta mahdollistavat vertailukohdan uusien toimenpiteiden vaikutuksista.

• Sijainti: savimaalla Jokioisissa (Kotkanoja, Lintupaju ja Yöni) ja hietamaalla (Toholampi).
• Rakennettu ravinnekuormitustutkimusta varten
• Mittauslaitteet: vedenkeräimet, jatkuvatoimiset mittausanturit

Salaojakenttä on tarkoitettu pellon hydrologiseen tutkimukseen ja siellä tehdään useita mittauksia.

• Salaoja- ja pintakerrosvalunta​
• Valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuus​
• Sadanta​
• Pohjaveden syvyys​
• Maan lämpötila ja kosteus​
• Sadon määrä ja laatu​
• Maan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet

Turvepeltojen ilmasto- ja vesistövaikutusten tutkimusalusta sijaitsee turvepellolla, jonka toinen pää on ohutturpeinen ja toinen paksuturpeinen. Pelto on lypsykarjatilan tavanomaisessa viljelykäytössä.

• Pellolla on 12 noin 0,5 hehtaarin suuruista ojastoa eli koeruutua.
• Kentän rakenteet: 12 salaojastoa, 12 mittakaivoa, 6 säätökaivoa, 2 kasteluvesikaivoa, 2 kasteluveden pumppausjärjestelmää.
• Jatkuvatoimiset mittalaitteistot: virtaama, valumaveden typpi- ja hiilipitoisuus, pohjaveden korkeus, maan lämpötila ja kosteus, sademäärä, kasteluveden määrä, hiilipäästöt ilmakehään.
• Muu laitteisto: kasvihuonekaasukammiot.
• Koeruutujen pohjaveden korkeutta säädetään kolmella tavalla: tavanomainen salaojitus (vesi virtaa vapaasti pois pellolta), säätösalaojitus (pohjavettä padotetaan eli estetään virtaamasta pois pellolta) ja altakastelu (pumpataan lisävettä ojastoon).
• Tavanomaista ja säätösalaojitusta verrataan ohut- ja paksuturpeisella alueella (2 x 2 x 2 koeruutua), tavanomaista ja altakastelua vain paksuturpeisella (2 x 2 koeruutua).
• Altakasteluun käytettävä vesi otetaan valtaojan reunaan kaivetuista kaivoista.
• Jatkuvatoimisten mittausten data kootaan kunkin laitetoimittajan pilvipalveluun.
• Pohjavesi-, maan lämpötila- ja kosteusdataa varten koekentällä on Lora-verkko, jonka tieto välittyy pilveen reitittimellä. 

Pellolta on koottu seuraavaa aineistoa vuodesta 2021 alkaen:

• Virtaama (l/s) ja siitä laskettava valunta (l/s/ha tai mm)
• Valumavesien ravinnepitoisuudet
• Valumavesien NO3-N- ja TOC-pitoisuus
• Kasvihuonekaasupäästöt (CO2, CH4, N2O) paljaasta maasta
• Maan mineraalityppipitoisuus
• Kasvihuonekaasupäästöt (CO2 ja CH4) paljaasta maasta
• Pohjaveden korkeus
• Maan kosteus ja lämpötila kolmelta syvyydeltä (10, 30 ja 50 cm)
• Vedenkorkeus säätökaivoissa
• Salaojien toimivuuden tarkistus
• Sadanta
• Kasteluveden määrä
• Maan kantavuus
• Sadon määrä

Säädettävät kasvi- ja kausihuoneet, joiden olosuhteita voidaan säätää kasvihuonesäätöjärjestelmän avulla. Tilat mahdollistavat kasvien kasvattamisen ja tutkimisen erilaisissa olosuhteissa sekä kasvintuotannon ja maaperän tutkimisen.

Kasvihuoneet:

• Neljä erillistä kennorakenteista kasvihuonesiipeä, yhteispinta-ala 1187m².
• 37 kpl eri kokoisia kasvihuoneosastoja, koot  5m² - 53m².
• Jokaisessa osastossa oma Itumic-kasvihuonesäätöjärjestelmä, jolla voidaan säätää lämpötilaa, valaistusta, kosteutta ja tuuletusta.
• Isoissa osastoissa varjostusverhot.
• Kastelu ja lannoitus tapahtuu käsin ja manuaalikasteluun voi yhdistää lannoitteensekoittajan. F-siivessä tippukastelumahdollisuus.
• Huoneissa betonilattia ja kasvatuspöydät.
• Kasvihuoneolosuhteet eli lämpötila ja kosteus, tallentuvat automaattisesti.

Silmu-kausihuone:

• Koko: 600 m² (30m*20 m).
• Puurakenteinen muovilla katettu kaarihalli, jossa on maapohja.
• Mahdollisuus toteuttaa pienimuotoisia ruutukokeita kontrolloiduissa oloissa.
• Kasvit istutetaan tai kylvetään suoraan maaperään.
• Itumic-kasvihuonesäätöjärjestelmä, jolla voidaan säätää tihkukastelun ajastusta ja tuuletusta.
• Kastelu joko tihkukastelulla tai manuaalisesti.

Astiakoehalli 1:

• Koko: 250 m².
• Katettu seiniltä avoin tila, jossa pöydät purkkeja varten.
• Kasvien hoito käsityönä.
• Hallissa on tippukastelumahdollisuus.​

Astiakoehalli 2:

• Koko: 100 m².
• Lasikattoinen, verkkoseinäinen kausihuone.
• Kasvien hoito käsityönä.

• pyörrekovarianssimittauslaitteisto (tulossa)
• maaperän koostumuksen mittauslaitteet
• kairat