Menetelmäkuvaus: metsien maakunnittaiset hiilitaselaskelmat 2015–2023

Juha Mikola, Helena Haakana, Markus Haakana, Juha Heikkinen, Jukka-Pekka Myllykangas, Minna Räty / Luonnonvarakeskus 29.9.2025

Metsien maakunnittaiset hiilitaseet laskettiin kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion ’metsämaana säilyneen metsämaan’ laskentamenetelmää soveltaen (Tilastokeskus 2024). Laskenta toteutettiin mahdollisimman pitkälle maakuntatasolla, mutta joillekin muuttujille, kuten puuston kasvun ja poistuman biomassan muuntokertoimet (muuntavat puiden runkopuutilavuuden biomassaksi), ei voi luotettavasti tuottaa maakunnallisia arvoja. Näille muuttujille käytettiin kasvihuonekaasuinventaarion Pohjois-Suomen (sisältää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat) ja Etelä-Suomen (sisältää kaikki muut maakunnat) arvoja. Metsitetyt alueet ja hakkuutähteiden energiakäyttö jätettiin pois maakunnittaisesta laskennasta.

Maakunnittaiset runkopuutilavuuden kasvu- ja luonnonpoistumatiedot laskettiin valtakunnan metsien 12. ja 13. inventoinnin tuloksista (VMI12 kattaa vuodet 2014–2018, VMI13 vuodet 2019–2023). Maakuntakohtaiset hakkuupoistumatiedot poimittiin Luonnonvarakeskuksen poistumatilastoista (LUKE 2023). Maakunnan kokonaishakkuupoistuma jaettiin kivennäismaiden ja turvemaiden kesken VMI-aineiston kivennäismailla ja turvemailla sijaitsevien pysyvien koealojen hakkuualojen suhteessa.

Runkopuutilavuuden kasvu ja luonnon- ja hakkuupoistuma muunnettiin puustobiomassan kasvuksi ja poistumaksi VMI-aineistosta lasketuilla biomassan muuntokertoimilla. Biomassan muuntokertoimet ovat puulajikohtaisia (mänty, kuusi, lehtipuut) ja ne lasketaan erikseen kivennäismaille ja turvemaille. Koska muuntokertoimien laskeminen VMI-aineistosta kullekin maakunnalle erikseen olisi johtanut liian isoihin epävarmuuksiin, maakunnille käytettiin kasvihuonekaasuinventaariossa käytössä olevia Etelä- ja Pohjois-Suomen kertoimia. Molemmille VMI-kausille oli käytössä omat kertoimet.

Maakunnallinen puuston hiilitase laskettiin vähentämällä vuotuisesta puustobiomassan kasvusta sen vuotuinen kokonaispoistuma, kuten kasvihuonekaasuinventaariossa.

Maaperän hiilitase laskettiin kasvihuonekaasuinventaarion mukaisesti kivennäis- ja turvemaille erikseen. Kivennäismaiden maaperän hiilivaraston muutoksen laskenta perustuu Yasso07-maaperämalliin ja valtakunnan metsien inventoinnin puustotiedoista johdettaviin karikesyötetietoihin, kun taas metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilidioksidipäästöt arvioidaan ojitetuilla soilla tehtyihin mittauksiin perustuvalla laskentamenetelmällä (Alm ym. 2023). Turvemaidenkin menetelmässä hakkuutähteiden ja luonnonpoistuman hiilivaraston muutos lasketaan Yasso07-mallilla. 

Metsäojitettujen turvemaiden maaperämallin sisältämät turvekangastyyppien pinta-alat ja turvekangastyyppikohtaiset puuston pohjapinta-alat laskettiin VMI-aineistosta kullekin maakunnalle erikseen. Turvemaiden maaperän metaani- ja typpioksiduulipäästöt laskettiin inventaarion käyttämiä päästökertoimia ja turvekangastyyppien maakunnittaisia pinta-aloja ja ojitustietoja käyttäen. Metaani- ja typpioksiduulipäästöt muunnettiin hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂-ekv.) GWP AR5 –kertoimilla (IPCC 2021). Molempien maaperämallien käyttämät säätiedot koottiin erikseen kullekin maakunnalle Ilmatieteen laitoksen 10 km × 10 km hilamuotoisesta sääaineistosta.

Maaperämallit sisältävät karikesyötteen elävän puuston biomassavarastosta, luonnonpoistumasta, hakkuutähteistä ja kenttäkerroksen kasvillisuudesta. Elävän puuston biomassavarasto ja biomassaositteet (lehdet, oksat, runko, kanto, juuret) muunnettiin VMI-aineistosta lasketuista runkopuutilavuuksista maakunnittaisilla biomassan muuntokertoimilla. Tämän jälkeen elävän puuston karikesyöte laskettiin biomassaositteista kasvihuonekaasuinventaarion käyttämillä Etelä- ja Pohjois-Suomen kariketuotantokertoimilla. 

Luonnonpoistuman runkopuutilavuus laskettiin VMI-aineistosta ja hakkuupoistuman runkopuutilavuudet saatiin Luken tilastoista kullekin maakunnalle erikseen. Maakunnittaiset luonnon- ja hakkuupoistuman runkopuutilavuudet muunnettiin biomassaositteiksi Etelä- ja Pohjois-Suomen muuntokertoimilla. Luonnonpoistumassa kaikki biomassaositteet ovat karikesyötettä, hakkuupoistumassa kaikki muut ositteet paitsi korjattu runkopuu ovat karikesyötettä.

Kenttäkerroksen kasvillisuudesta syntyvälle karikesyötteelle käytettiin kasvihuonekaasuinventaarion Etelä- ja Pohjois-Suomen arvioita.

Jotta Yasso07-maaperämallin antama arvio hiilivaraston muutoksesta olisi luotettava, laskenta pitää aloittaa ja sen pitää sisältää karikesyötteitä jo ennen tarkasteltavaa ajanjaksoa. Koska maakuntakohtaisia karikesyötteitä tuotettiin vain VMI12:n ja VMI13:n aineistoista, pidemmät karikesyöteaikasarjat muodostettiin yhdistämällä vuodesta 2015 alkaviin maakuntakohtaisiin aineistoihin VMI-aineistoista Etelä-Pohjois-Suomi-jaolla kasvihuonekaasuinventaariota varten lasketut, vuotta 2015 edeltävät karikesyötteet. Vuoteen 2015 asti Etelä-Suomen maakunnille käytettiin Etelä-Suomen keskimääräistä hehtaarikohtaista karikesyötettä ja Pohjois-Suomen maakunnille vastaavasti Pohjois-Suomen keskimääräistä hehtaarikohtaista karikesyötettä - kuitenkin niin, että kussakin maakunnassa vuoden 2014 Etelä-Pohjois-Suomi-jaolla lasketut karikesyötteet täsmäytettiin vuoden 2015 maakuntakohtaisten karikesyötteiden tasoon. Lopputuloksena kunkin maakunnan vuotta 2015 edeltävät karikesyötteet asettuvat maakunnan tyypilliselle tasolle ja seuraavat yleistä Etelä- tai Pohjois-Suomen ajallista trendiä.

Maakuntien pinta-alat ovat Maanmittauslaitoksen 1.1.2024 virallisten alojen mukaiset.  Maakuntakohtaiset metsämaan kokonaispinta-alat, jako kivennäis- ja turvemaihin, sekä edelleen turvemaiden jako turvekangastyyppeihin ja ojitusluokkiin (ojikko/muuttuma tai turvekangas; vaikuttaa suon metaanipäästöarvioon) laskettiin hyödyntäen kasvihuonekaasuinventaarion pinta-alalaskentamenetelmää. Sen lähtökohtana ovat VMI10:n pinta-alatiedot. Pinta-alojen aikasarjat rakennetaan näiden tietojen päälle hyödyntäen VMI11–VMI13:n maankäytön muutosluokkien pinta-aloja. Tuoreimpia muutoksia selvitettiin myös paikkatietoaineistoista. VMI:n koealojen edustavuuksia (kuinka suurta metsäpinta-alaa yksi koeala edustaa) laskiessa huomioitiin VMI:n otanta-alueiden (alueilla on erilainen otanta) lisäksi maakuntarajat ja koealojen mahdollinen epätasainen osuminen maakuntiin.  Turvekangastyyppien ja ojitusluokkien pinta-alojen interpoloinnit eri VMI-kierrosten keskivuosien välillä tehtiin maakuntatasolla.

Metsien hiilitaseen laskentaan liittyy epävarmuuksia, jotka syntyvät mitattavien metsäkohteiden otannasta, mittauksista ja laskentaan käytettävistä tilastotiedoista ja malleista. Maakunnittaisessa laskennassa kasvihuonekaasuinventaarion tuloksille laskettu, otannasta johtuva epävarmuus kasvaa noin nelinkertaiseksi, kun mitatut metsäkohteet jakaantuvat maakuntien kesken. Lisäksi joidenkin muuttujien kohdalla maakunnittaiset tiedot puuttuvat, tai maakunnittainen laskenta johtaisi liian suuriin epävarmuuksiin, minkä vuoksi laskennassa on käytetty kasvihuonekaasuinventaariossa Etelä- ja Pohjois-Suomelle laskettuja arvoja. Tämä menettely tasaa maakuntien välisiä eroja.

Alm, J., Wall, A., Myllykangas, J.-P., Ojanen, P., Heikkinen, J., Henttonen, H. M., Laiho, R., Minkkinen, K., Tuomainen, T. & Mikola, J. 2023. A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland. Biogeosciences 20: 3827–3855. https://doi.org/10.5194/bg-20-3827-2023

Luke 2023. Hakkuukertymä ja puuston poistuma. https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma

IPCC 2021. Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1

Tilastokeskus 2024. GREENHOUSE GAS EMISSIONS IN FINLAND 1990 to 2022. National Inventory Document under the UNFCCC. Submission to the European Union 15 March 2024. Sivu 315–316.

VMI 2024. Valtakunnan metsien inventointi (VMI). 2024. Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/seurannat/valtakunnan-metsien-inventointi-vmi [4.3.2025]