Maatilojen rakenne
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Yhteenveto tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta
Maatilojen rakennetilasto sisältää tietoja maatilojen lukumäärästä, maankäyttölajeista ja tuotantosuunnista sekä viljelijöistä Suomessa. Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen maatalouden tila-, omistus-, ja tuotantorakenteesta sekä viljelijöiden lukumäärästä ja ikärakenteesta.
1.2. Käsitteet
Maatila
Maatilalla tarkoitetaan ns. aktiivitilaa, jolla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai jolla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. Ennen vuotta 2000 aktiivitilaksi määriteltiin maataloustuotantoa tai muuta yritystoimintaa harjoittava tila, jolla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa tai puutarhaa.
Pelto ja puutarha
Maankäyttölajitaulun pellolla ja puutarhalla tarkoitetaan maatalousmaan kokonaisalaa, josta on vähennetty kasvihuoneviljelyyn käytetty ala ja käytössä olevan luonnonniityn ja -laitumen sekä laidunnetun hakamaan ala.
Peltoa viljeltynä
Maankäyttölajitaulun peltoa viljeltynä tarkoittaa pellon ja puutarhan alaa, josta on vähennetty muun maatalousmaan ala.
Metsämaa
Maankäyttölajitaulun metsämaalla tarkoitetaan metsää sekä metsitettyjä ja metsitystä varten esikäsiteltyjä peltoja.
Muu maa
Maankäyttölajitaulun muun maan ala sisältää tie-, kitu- ja joutomaan, tonttimaan, muun maan ja hallinnassa olevan luonnonniityn ja -laitumen poisluettuna käytössä oleva luonnonniitty ja -laidun sekä laidunnettu hakamaa.
Tuotantosuunta
Tuotantosuunnalla tarkoitetaan maatilan päätuotantosuuntaa eli taloudellisesti merkittävintä maatalouden tuotantosuuntaa, joka määräytyy vuoden aikana normaalioloissa saatujen bruttotulojen perusteella. Tieto saadaan vuosittain tukia hakeneilta tiloilta maatalouden tukihakemuslomakkeilta ja on tällöin viljelijän itsensä ilmoittama. Tukea hakemattomien tilojen tieto määritetään tuotannonalojen ja vakioitujen katteiden avulla.
Viljelijä
Yksityishenkilön omistaman maatilan viljelijällä tarkoitetaan henkilöä, joka vastaa ensisijaisesti maatilaan liittyvien asioiden hoidosta. Viljelijöiden lukumäärä ei sisällä mahdollisesti tilalla olevia muita viljelijöitä. Näin ollen viljelijöiden lukumäärä on sama kuin yksityishenkilöiden omistamien maatilojen lukumäärä.
1.3. Luokitukset
Tiedot esitetään ELY-keskuksittain, peltosuuruusluokittain, tuotantosuunnittain ja ikäluokittain. Tietoja on saatavissa myös muilla alueluokituksilla.
1.4. Tietolähteet
Maatilojen rakennetiedot saadaan maatilarekisteristä, johon kootaan vuosittain tiedot kaikista Suomessa maataloustuotantoa harjoittavista maatiloista. Suurin osa rekisterin tietosisällöstä perustuu maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistoimintojen yhteydessä viljelijöiltä kerättyihin tietoihin. Tietoja täydennetään vuosittain suoraan viljelijöille kohdistetulla tilastokyselyllä.
1.5. Lait, asetukset ja suositukset
Tiken tilastotuotanto perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), tilastolakiin(280/2004) lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) ja lakiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008).
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
2.1. Tilaston perusjoukko
Maatilarekisterin perusjoukkoon kuuluvat kaikki ne maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. Perusjoukkoon eivät kuulu ne puutarhayritykset, joilla on vain kasvihuonetuotantoa.
Maatilarekisterin perusjoukko muodostetaan vuosittain edellisen vuoden maatilarekisteristä lisäämällä siihen uudet maataloustuotannon aloittaneet tilat ja poistamalla maataloustuotannosta luopuneet tilat. Edellä mainitut tilat saadaan selville vertaamalla maatilarekisteriä maaseutuelinkeinorekisterin ja sen osarekistereiden tietoihin.
2.2. Tutkimusasetelma ja tiedonkeruu
Perusjoukkoa koskevat rekisteritiedot saadaan suurelta osin maaseutuelinkeinorekisteristä, jonka pääasialliset käyttötarkoitukset liittyvät maaseutuelinkeinorekisteristä annetun lain mukaisesti viranomaistoimintoihin, joihin kuuluvat muun muassa maaseutuelinkeinohallinnon tukien käsittely ja valvonta, päätöksenteon valmistelu, toimenpiteiden suunnittelu ja niiden vaikutusten seuranta sekä tilastointitehtävät. Maatilojen rakennetilaston tietolähde on maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS).
Päävastuu maaseutuelinkeinorekisterin pidosta on Tikellä. IACSin tietojen tallennus tapahtuu kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten toimesta ja nämä tiedot saadaan viljelijöiden toimittamilta maatalouden perustukihakemuslomakkeilta. Tukea hakemattomien maatilojen osalta rekisteritiedot kerätään tilastokyselyllä suoraan viljelijöiltä. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös viimeksi kuluneen vuoden aikana maataloustuotannosta luopuneiden tilojen perustiedot.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Maaseutuelinkeinorekisteri, josta maatilojen rakennetiedot saadaan maatilarekisteriin, sisältää kaikki Suomen maatilat mukaan luettuna jo tuotantonsa lopettaneet tilat ja ne maataloustuotantoa harjoittavat tilat, jotka eivät hae tukea. Tästä johtuen myös maatilarekisterin kattavuus on lähes 100 prosenttia. Maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluva IACS kattaa noin 98 prosenttia kaikista maataloustuotantoa harjoittavista maatiloista.
Maatilarekisterin tietoja voidaan pitää varsin luotettavina, sillä ennen tukien maksua tietojen oikeellisuus tarkistetaan erilaisin menetelmin. Maatilarekisterin perusjoukko ei sisällä maatilojen ulkopuolella olevia kasvihuoneyrityksiä.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Maatilojen rakennetiedot ovat lopullisia ja ne kuvaavat tilannetta 1.4. Aluejaon osalta viiteajankohtana on 1.1.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Maatilarekisterin tietoja julkaistaan Maatilatilastollisessa vuosikirjassa sekä Internetissä Matilda-tietopalvelussa www.matilda.fi.
Edellä mainittujen lisäksi maatilojen rakennetiedoista tehdään pyynnöstä erillisselvityksiä, joista saa lisätietoa Tiken tilastosta ja Tiken Internet-sivuilta www.mmmtike.fi.
Maatilojen rakenteesta on saatavissa tietoja vuodesta 1972 alkaen.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Maatilarekisterin tiedot maatilojen rakenteesta ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia aikaisempien vuosien rekistereihin vuodesta 1991 lähtien sekä vuosina 1990 ja 2000 suoritettujen maatalouslaskentojen tietoihin. Mahdolliset eroavuudet mainitaan tilastotaulukon yhteydessä. Ennen vuotta 1990 käytettiin pelkästään maatila-käsitettä, jolla tarkoitettiin kaikkia Suomessa olevia maatiloja, joilla oli hallinnassa peltoa vähintään yksi hehtaari. Vuosien 1990 ja 1998 välisenä aikana maatila-käsitteen mukaisen sarjan rinnalla julkaistiin myös ns. aktiivitila-käsitteen mukaista sarjaa. Vuonna 2000 luovuttiin aktiivitilojen ja maatilojen välisestä jaottelusta ja otettiin käyttöön uusi maatila-käsite, joka on vertailukelpoinen aikaisemman aktiivitila-käsitteen kanssa.
7. Tietojen selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Maatilarekisterissä käytettävä maatilan määritelmä poikkeaa Maatalouden rakennetutkimuksessa käytettävästä maatilan määritelmästä. Maatilarekisterissä maatilalla tarkoitetaan ns. aktiivitilaa, jolla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari ja joka harjoittaa maataloustuotantoa. Tilat joilla on käytössä olevaa maatalousmaata alle yksi hehtaari, on otettu mukaan maatilarekisteriin, mikäli niillä on kotieläimiä vähintään yhden eläinyksikön verran. Maatalouden rakennetutkimuksessa myös puutarhayritykset luokitellaan maatiloiksi. Maatalouden rakennetutkimuksen kohdejoukkona ovat maatilat ja puutarhayritykset, joiden käytössä oleva maatalousmaan pinta-ala on vähintään yksi hehtaari tai joiden taloudellinen koko on vähintään 1200 Esua.
Päivitetty 11.10.2012