Verkkoraportti merialueen kalakantojen tilasta 2023 on valmistunut
Verkkoraportti mereisten kalakantojemme tilasta vuonna 2023 on nyt Luken Luonnonvaratieto-palvelussa.
Pohjanlahden silakkakanta alkoi elpyä vuosina 2021 ja 2022 havaitusta nälkiintymisjaksosta. Syksyllä 2023 tutkimusalus Arandalla tehdyissä kaikuluotauksissa silakkaa havaittiin selvästi enemmän kuin 2021 ja 2022 ja silakoiden kunto oli parantunut, mutta kanta-arvion mukaan kannan kasvu oli vielä vähäistä. Itämeren pääaltaan silakkakannan arvioitiin myös kasvavan hieman vuonna 2024.
Itämeren kilohailikanta on hieman pienentynyt, mutta edelleen vahva. Kilohailin esiintymisalue on painottunut pääaltaan koillis- ja itäosiin sekä Suomenlahdelle. Sekä Itämeren itäinen että läntinen turskakanta ovat edelleen heikossa tilassa.
Tenojoen lohikannan tila on edelleen heikko, ja myös Näätämöjoen lohikannan tila on heikentynyt. Itämeressä etenkin Tornionjokeen, mutta myös Simojokeen nousevia lohia on ollut viime vuosia vähemmän. Luonnonpoikastiheydet molemmissa joissa ovat toistaiseksi pysyneet vakaina. Suomenlahdella Kymijoen kalateistä nousseet lohimäärät ovat olleet toistaiseksi pieniä.
Rauhoitetun, luontaisesti lisääntyvän meritaimenen kannat ovat alkaneet elpyä Suomenlahdella, mutta Pohjanlahteen laskevissa joissa lisääntyminen on edelleen heikkoa.
Vuonna 2023 kaupallinen siikasaalis rannikolla heikentyi edelleen aiemmista vuosista. Väheneminen johtui verkkopyynnin vähenemisestä, pyydettävän kalan vähenemisestä ja varsinkin verkkopyyntiä haittaavista hylkeistä. Kaupallisen kalastuksen siikasaaliista suurin osa on peräisin istutuksista ja kalastetaan Selkä- ja Perämereltä. Vaikka vaellussiian yleensä heikkoa luontaista lisääntymistä on havaittu useissa joissa pitkin rannikkoa, runsaasti poikasia tuottaa vain Tornionjoen vaellussiika. Merikutuinen siika lisääntyy hyvin enää Perämeren rannikolla.
Rannikon kuhasaalis oli edelleen pieni vaikkakin kasvoi hieman. Saaristomeren kuhan vuosiluokat 2018–2019 ovat uusimman kanta-arvion mukaan melko vahvoja, ja vuoden 2024 kuhasaalis on pääosin niiden varassa. Pyyntikokoisen kuhakannan yksilömäärä on ollut laskusuunnassa, mutta biomassa on noussut. Kuhan keskikoko on aikaisempaa isompi.
Rannikon ahvensaalis oli vuonna 2023 huomattavasti keskimääräistä suurempi. Saaristomeren ahvenvuosiluokat 2016–2018 näyttävät kohtalaisen vahvoilta. Vuonna 2022 ahvenkannan runsaus- ja biomassa-arviot jatkoivat kasvuaan. Rannikon ahvensaaliit pysynevät tulevina vuosina suunnilleen samalla tasolla. Mikäli Saaristomeren ahvenbiomassa jatkaa kasvuaan, se mahdollistaa aikaisempaa suuremman saaliin, vaikka pyyntiponnistus ei kasvaisi.
Rannikon kaupallisen kalastuksen haukisaalis on ollut nousussa vuodesta 2020 alkaen. Vuoden 2023 saalis oli pienestä kasvustaan huolimatta edelleen pitkäaikaista keskiarvoa pienempi. Hauen yksikkösaalis kasvoi lähes kaikissa pyyntivälineissä, mikä voi viitata siihen, että haukikannat olisivat vahvistumassa koko rannikkoalueella.
Raportoinnin tuloksia käytetään päätöksenteon pohjana
Kalakantaraporttiin tuotettuja tietoja käytetään Itämeren kalakanta-arvioissa ja taustatietoina kalastuskiintiöille. EU päättää kalastuskiintiöistä. Merialueen kalakantojen seurannat on suurimmalta osin rahoitettu EU:n tiedonkeruuohjelmasta.
