Kasvihuonekaasuinventaarion tulosten avulla voidaan arvioida, miten Suomen ilmastotavoitteet edistyvät
Luonnonvarakeskus (Luke) laskee Suomen maataloussektorin ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt- ja nielut. Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitujen päästöjen ja nielujen perusteella voidaan arvioida, miten Suomen ilmastotavoitteet edistyvät. Suomen ilmastotavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että ihmistoiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja niitä sitovat nielut ovat yhtä suuret. Tavoitteen saavuttamiseksi tärkeitä ovat sekä päästövähennykset että maankäyttösektorin niin sanotut luonnolliset kasvihuonekaasunielut. Maankäyttösektorin nielun perusta on metsien kasvu, tarkemmin sanoen puiden sitoma hiilidioksidi.
Se, miten ilmastotavoitteita saavutamme, selviää kasvihuonekaasuinventaariossa tulevina vuosina raportoitavista päästö- ja nielutuloksista.
Inventaariota kehittämällä entistä tarkempia tuloksia
Kasvihuonekaasuinventaariossa otettiin vuonna 2022 käyttöön uusi ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmä. Se perustuu laajoihin koko Suomen kattaviin kenttätutkimuksiin ja huomioi, toisin kuin aiemmin käytetty menetelmä, että ilmaston lämpeneminen lisää turpeen hajoamista.
Uusi menetelmä tuottaa aiempaa tarkemmat tulokset ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöistä. Tulosten mukaan päästöt ovat isommat kuin aiemmin oletettiin. Päästöt myös kasvavat ilmaston lämmetessä, mikä lisää haasteita saavuttaa Suomen kansallinen ilmastotavoite.
Metsien vertailutasoa päivitetään, kun inventaariota kehitetään
EU:ssa maankäyttösektorin vuosien 2021–2025 ilmastotavoitteet perustuvat kussakin jäsenmaassa eri maankäyttömuodoille laskettaviin vertailutasoihin. Metsien vertailutason laskentaan käytettiin Suomessa kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. Kun inventaarion menetelmät muuttuvat, vertailutaso voidaan päivittää niin sanotulla teknisellä korjauksella.
Vuonna 2023 vertailutaso päivitettiin ensin ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmäkehityksen ja toisen kerran puuston biomassalaskennan kehitystyön jälkeen. Kun vertailutaso on päivitetty, kasvihuonekaasuinventaarion tuottamat tulokset ovat jälleen vertailukelpoisia vertailutason kanssa. EU:n ilmastotavoitteiden haasteellisuus ei muutu inventaarion kehitystyön myötä.
Miten Suomen ilmastotavoitteet edistyvät?
Metsien nielu on merkittävästi pienentynyt 2000-luvun alusta ja maankäyttösektori on kääntynyt aivan viime vuosina päästölähteeksi. Syitä ovat puuston kasvuvauhdin tasaantuminen sekä hakkuumäärien ja ojitettujen turvemaiden päästöjen samanaikainen kasvu. Tämä on huono uutinen Suomen hiilineutraalisuustavoitteelle, jonka saavuttaminen edellyttää merkittäviä luonnollisia tai teknisiä nieluja.
Metsien nielu oli vuosina 2021 ja 2022 pienempi kuin päivitetty metsien vertailutaso. Vuosien 2023–2025 metsänielujen tulee olla huomattavasti suurempia, jotta Suomi voi saavuttaa EU:n vuosille 2021–2025 asettamat tavoitteet. Se, miten ilmastotavoitteita lopulta saavutamme, selviää kasvihuonekaasuinventaariossa tulevina vuosina raportoitavista päästö- ja nielutuloksista.
