Siirry pääsisältöön

Ilmastonmuutos tuo uusia kasvintuhoojia maa- ja puutarhatalouteen – ennakointi ja yhteistyö ratkaiseva

Ilmastonmuutos ja maataloustuotannon muutokset pohjoisilla alueilla avaavat uusia mahdollisuuksia kasvintuhoojille. Viimeisen 15 vuoden aikana Suomeen on vakiintunut useita rikkakasveja, kasvitauteja ja tuhohyönteisiä, jotka aiemmin esiintyivät vain satunnaisesti. Muutos on nopeampi ja monimuotoisempi kuin ennakoitiin. 

Vuonna 2025 päivitimme tilannekuvan maa- ja puutarhatalouden kasvintuhoojista — pois lukien nykyiset karanteenituhoojat. Viidentoista vuoden aikana kansainvälinen kasvikauppa on vilkastunut ja tuonut mukanaan vieraslajeja. Lisäksi ilmasto ja sen myötä kasvien viljelyn olosuhteet ovat muuttuneet. Aiemmin pohjoisen ilmasto ja nykyistä suppeampi isäntäkasvivalikoima rajoittivat useiden eteläisten kasvintuhoojien menestymistä. Nyt muuttuvat olosuhteet ovat mahdollistaneet niiden pysyvän asettumisen. 

Tutkimus osoittaa, että yllättävin muutos oli maailman haitallisimpiin rikkakasveihin kuuluvan vieraslajin, rikkakananhirssin, leviäminen Etelä-Suomen kevätviljapelloille.  Toinen huomionarvoinen rikkakasvilaji on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kehtokoiso, joka viihtyy vihannespelloilla. 

Tutkijat huomauttavat, että lämpenevät kasvukaudet ovat lisänneet myös aiemmin vähämerkityksellisten tautien esiintymistä sekä viljojen ja perunan sato- ja laatutappioita, mikä vaikuttaa suoraan elintarviketurvallisuuteen ja tuotannon kannattavuuteen. Perunalla erityisesti bakteeritaudit sekä kuorirokkoa aiheuttavan mikrobin levittämä maltokaarivirus ovat vakiintuneet.  Viljoilla ovat lisääntyneet erityisesti punahometta aiheuttavat ja haitallisia mykotoksiineja tuottavat Fusarium-sienilajit. 

Kasvintuhoojalajiston muutospotentiaali ymmärrettiin jo vuonna 2011 tehdyssä katsauksessa. Tällöin ennustetut puutarhakasvien (marjat, hedelmät, koristekasvit, avomaa- ja kasvihuonevihannekset) tuhoeläimet eivät olleet niitä, jotka lopulta asettuivat Suomeen. Vilkas kasvikauppa tuo uusia tuhoojia, ja torjunta-aineiden saatavuuden väheneminen pahentaa jo olemassa olevien tuhoojien, kuten punkkien ja kirvojen, aiheuttamia ongelmia. Ilmastonmuutos suosii myös omin voimin saapuvia lajeja, kuten tyrnikärpästä ja pitkiä matkoja vaeltavia perhosia. 

Nyt tehty katsaus osoittaa, että kasvintuhoojien leviämisen voi odottaa yhä kiihtyvän lämpenevän ilmaston ja kansainvälisen kaupan myötä.  Varhainen havaitseminen on ratkaisevaa, jotta uusien kasvintuhoojien leviäminen voidaan estää ja torjunta aloittaa ajoissa. Tämä korostaa tarvetta tehostaa seurantaa — muun muassa hyödyntämällä kansalaishavainnointia.