Uusiutuva energia suojaa geopolitiikan tyrskyiltä

Geopolitiikan kehityskulut voivat vaikuttaa energiapolitiikkaan nopeasti. Vastauksena Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin energiamarkkinoiden häiriöihin EU käynnisti 20 miljardin euron REPowerEU-suunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää vihreää siirtymää ja vähentää Euroopan riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista.  

Luonnonvarakeskuksen (Luke) REPower-hankkeessa arvioidaan uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen ja fossiilisesta energiasta irrottautumisen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Hankkeessa tarkastellaan myös globaalin geopolitiikan ja luonnonvarojen hallinnan vuorovaikutusta osana vihreää siirtymää.

Asemamme Venäjän naapurina asettaa Suomen EU:n ja Naton etulinjaan, mikä tekee hankkeestamme erityisen kiinnostavan.  

Venäjän hyökkäyssodan sanelemalla Euroopan energiapolitiikan käännöksellä oli myös Venäjälle itselleen merkittäviä vaikutuksia. Venäjän fossiilisiin polttoaineisiin valtaosin perustuva vienti menetti suuria asiakkaita ja Suomikin muuttui nopeasti lähes riippumattomaksi venäläisistä energiatuotteista.

Venäjällä vaikutukset eivät rajoitu pelkästään energiaan. Ilmastonmuutos etenee, mikä väistämättä aiheuttaa tulevaisuudessa taloudellisia ja sosiaalisia haasteita, jotka voivat heijastua Suomeen. Venäjä ei pitkällä aikavälillä pääse asiaa piiloon fossiilisista polttoaineista ansaittujen rahakasojen taakse, sillä nekin hupenevat. Uusiutuvan energian kehittämisessä Venäjä on edelleen lähtötelineissä, eikä merkkejä viennin laajamittaisesta uudistumisesta kohti uusiutuvia energiamuotoja ole laajasti näkyvillä.

Kiinassa ja Intiassa ilmastonmuutokseen suhtaudutaan toisin, vaikka kivihiiltä niissä käytetään edelleen paljon. Suurvaltojen keskinäisillä suhteilla on merkitystä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kiina haluaa pitää energiapalettinsa monipuolisena, eikä ole valmis lisäämään riippuvuuksia yksittäisistä maista toisin kuin Venäjä.

Suurvaltojen keskinäisillä suhteilla on merkitystä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kiinan ja Yhdysvaltojen keskinäisen valtakamppailun on helppo arvioida jatkuvan monella rintamalla ja toimialalla, mikä todennäköisesti luo turbulenssia myös vihreään siirtymään. 

Geopolitiikan tyrskyt lyövät tällä hetkellä reilusti yli laidan Ukrainassa ja Lähi-Idässä. Kiina on ilmaissut hamuamansa pitkällä aikavälillä Taiwanin osakseen, mikä luo pysyvän riskipotentiaalin globaaliin tilanteeseen.

Ilmasto- ja biodiversiteettikysymykset sekä alueellinen oikeudenmukaisuus asettavat rajoja luonnonvarojen käytölle. Niillä voi olla myös yhteiskunnan kriisinkestävyyteen vaikuttavia ulottuvuuksia.

Uusiutuvan energian investoinneissa erityisesti kriittisten mineraalien globaalisti pistemäinen markkina voi antaa tietyille toimijoille etulyöntiaseman tai luoda niistä resurssikilpailun kentän, missä oikeudenmukaisuudella ei välttämättä ole sanansijaa. Ilmasto- ja biodiversiteettikysymykset sekä alueellinen oikeudenmukaisuus asettavat rajoja luonnonvarojen käytölle. Niillä voi olla myös yhteiskunnan kriisinkestävyyteen vaikuttavia ulottuvuuksia. Nämä kaikki kytkeytyvät myös Suomen kokonaisturvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuspolitiikkaan monin tavoin.

Suomen kytkeytyminen entistä tiiviimmin eurooppalaisiin uusiutuvan energian markkinoihin luo riippumattomuutta erityisesti Venäjästä. Se tuo myös turvaa maailmalla tapahtuvien geopoliittiselta turbulenssilta, joka voi vaikuttaa esimerkiksi tuontienergian kustannuksiin. Energia on aina ollut osa geopolitiikkaa ja sitä on vihreä siirtymäkin. Yritykset kiristää valtioiden välisiä suhteita voivat saada sen myötä uusia, esimerkiksi geotaloudellisia muotoja yhteiskunnan muilla osa-alueilla. Esimerkiksi maatalouden typpilannoitteiden on todettu olevan edelleen vahvasti riippuvaisia Venäjän tuonnista.  

Uusiutuva energiatuotanto on luonteeltaan hajautettua, mikä tekee siihen vaikuttamisen keskitetympää energiajärjestelmää vaikeammaksi. Venäjän laaja-alaiseen vaikuttamiseen kuuluu kriittiseen infrastruktuuriin vaikuttaminen. Kuten Ukrainassa olemme nähneet, Venäjä ulottaa asevaikutusta energiajärjestelmään, logistiikkajärjestelmään ja ruoantuotantoon. Suomessa ei ole syytä olettaa, että Venäjä toimisi toisin tulevaisuudessakaan. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu myös tiedustelua rauhallisina aikoina. Omavaraisuus, toimitusvarmuus, huoltovarmuus, kyberturvallisuus, omistajuuskysymykset, vedyn mahdollisuudet ja kriittisen infrastruktuurin puolustaminen ovat vihreään siirtymään ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia, jotka ovat pitkälti Suomen ja EU:n omissa käsissä.  

Kokonaisturvallisuus kytkeytyy Luken toimialaan tutkimusta haastavalla tavalla. REPower-hankkeessamme tutkitaan uusiutuvan energian vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia Suomen energiajärjestelmälle. Hankkeessa laaditaan tiekartta uusiutuvalle energialle osana Suomen energiajärjestelmää, joka huomioi myös geopoliittiset muutosvoimat ja skenaariot.

Kirjoitus on alun perin julkaistu lyhyempänä Turun Sanomien Puheenvuoro-palstalla 5.7.2024.