Siirry pääsisältöön

SusiLIFE-koordinaattorin ajatukset ensimmäisen toimintavuoden jälkeen

Blogi 20.1.2021 Madeleine Nyman

SusiLIFE-hanke käynnistyi lokakuussa 2019. Ensimmäisen kokonaisen vuoden jälkeen on paikallaan katsoa taakse, miten hanke on lähtenyt käyntiin.

Kuva: Roine Piirainen / Kuviasuomesta.fi

Ison hankkeen käynnistys vei aikaa

SusiLIFE-hankkeessa toimii yli 60 henkilöä eri panostuksella viiden eri partneriorganisaation alaisuudessa. Hanke on monella mittarilla mitattuna iso hanke, ja sen käynnistäminen vei oman aikansa. Vaikka hanke virallisesti käynnistyikin jo syyskuussa 2019 sitten, itse toiminta lähti käyntiin vasta kevättalvella 2020. EU LIFE -rahoitetuissa hankkeissa on käynnistysvaiheessa paljon byrokratiaa, suunnittelutyötä ja valmistelutehtäviä, ennen kuin työntekijät pääsevät varsinaisesti kentälle. Valmisteluvaiheessa käytiin keskeisistä toimenpiteistä ja niiden yksityiskohdista aktiivista keskustelua sekä hankkeen sisällä partnereiden kesken että sidosryhmien kanssa. Halusimme varmistua siitä, että hankkeessa toteutetaan ihmisen ja suden rinnakkaiseloa edesauttavia asioita.

Koronavirus ei merkittävästi hidastanut hanketta

Osa kenttätyöstä käynnistyi jo heti syksyllä 2019, jolloin palkattiin poliisi ja erätarkastaja partioon Itä- Suomeen. He ovat omalla alueellaan rakentaneet toimivan yhteistyöverkoston paikallisten kesken. Hankkeen muu kenttätyö käynnistyi kevättalvella. Suunnittelijat keräsivät suden DNA-näytteitä petoyhdyshenkilöiden ja viranomaisten kanssa. Kotieläintiloille tehtiin vahinkojen ennaltaehkäisysuunnitelmia, toimitettiin petoaitoja ja riistakameroita sekä kokeiltiin uusia suojauskeinoja. Hankkeen työtekijät ehtivät kiertää monia riistanhoitoyhdistysten kokouksia ja koulutuspäiviä ennen pandemiaa.

Tänä talvena toiminta jatkuu keskittymällä DNA-näytekeräykseen ja petoyhdyshenkilöverkoston tukemiseen. Lisäksi kehitetään kouluihin oppimateriaalia suurpedoista. Hanke tuottaa opasmateriaalia eri tavoista suojata kotieläimiä suurpedoilta. Samalla valmistaudutaan laidunkauteen tilaamalla uusia vahinkojen ennaltaehkäisymateriaaleja, kuten valo- ja äänikarkotteita sekä lampaiden GPS-pantoja. Kehitystyö metsästyskoirien suojaamiseksi susilta etenee vuoden 2021 aikana. Tietokonemalleja kehitetään ja otetaan koekäyttöön. DNA-analytiikkaa ja tulosten raportointia kehitetään. Paljon uutta ja kiinnostavaa on siis odotettavissa lähitulevaisuudessa.

Viestintä tekee hanketta tunnetuksi

SusiLIFE tulee hiljalleen tutummaksi suomalaisille. Hanke panostaa avoimeen viestintään ja keskusteluun. Se on saanut näkyvyyttä mediassa (195 mediaosumaa), sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.  Hankkeen kotisivuilla on ollut hyvä määrä vierailuja. Monet tilaisuudet sidosryhmien, median ja kansalaisten kanssa on jouduttu perumaan, siirtämään tulevaisuuteen tai järjestämään webinaareina koronaviruksen takia. Hanketta on kuitenkin esitetty jo lähes 50 tilaisuudessa. Olemme iloisia siitä, että olemme onnistuneet herättämään kiinnostusta hanketta kohtaan. Tulemme panostamaan entistä enemmän viestintään ja yhteiseen kanssakäymiseen tulevaisuudessa.

Hankeviestinnässä on vuoden aikana opittu monta asiaa. Sudet kiinnostavat suomalaisia, ja lisää tietoa suorastaan janotaan. Parhaat ideat hankkeesta viestimiseen tulevat useimmiten suoraan kentältä. Monipuolinen toteuttajajoukko tuo viestintään useita näkökulmia.

Hanke jatkuu vielä vuoteen 2025 asti, eli olemme vasta alkutaipaleella. Hankepartnerit ovat löytäneet yhteisen sävelen, ja hanke sujuu hienosti hyvässä yhteishengessä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.