Mistä löytää motivaatiota ruokahävikin vähentämiseen?

Seuraamme ja tutkimme täällä Lukessa vuosittain ruokahävikin määrän ja laadun kehittymistä Suomessa. Viime vuoden elokuussa olimme Pirkanmaalla selvittämässä sekajätteen ja erilliskerätyn biojätteen sisältämää ruokahävikkiä ja elintarvikejätettä. Työ tehtiin yhteistyönä Pirkanmaan jätehuoltoyhtiö oy:n kanssa, joten resursseja pystyttiin hyödyntämään tehokkaasti. 

Samanlainen lajittelu tehtiin myös vuonna 2016, joten pystyimme vertaamaan nyt saatuja tuloksia aiempiin. Tässä tutkimuksessa vuonna 2023 Pirkanmaalla elintarvikejätettä syntyi 61,2 kiloa henkilöä kohti vuodessa, kun vuonna 2016 sitä oli 62,1 kiloa henkeä kohti vuodessa. Ruokahävikkiä, eli alun perin syömäkelpoista hävikkiä, syntyi molemmilla tutkimuskerroilla noin 25 kiloa. Määrät ovat siis pysyneet lähes samoina. Elintarvikejätteen lajittelu oli lisääntynyt hieman vuoteen 2016 verrattuna, nyt biojätteeseen lajiteltiin 39 % ja aiemmin 35 % kaikesta elintarvikejätteestä. Lajittelun lisääntyminen parantaisi mahdollisuuksia käyttää biojätettä esimerkiksi biokaasutuotantoon tai muuksi energiaksi. 

Puolet kaikesta elintarvikejätteestä tulee kotitalouksista

Elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa alkutuotannosta kotitalouksiin. Eniten ruokahävikkiä kuitenkin syntyy kotitalouksissa: noin puolet kaikesta elintarvikejätteestä on peräisin kodeista. Tämä on harmillista, koska kotona pois heitetään eniten valmistettua ruokaa, kuten koti- ja valmisruokia. Tällöin ruokaan on käytetty rahan lisäksi myös työtä, kuljetusta ja muuta vaivaa. Myös tuoretuotteita, kuten vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja perunaa heitetään paljon pois, vaikka nämä olisivat tärkeitä vitamiinien lähteitä, joita me suomalaiset syömme liian vähän! 

Syntynyttä elintarvikejätemäärää on vaikea seurata kotona, koska hävikki syntyy tyypillisesti pieninä erinä sieltä täältä, jolloin kokonaiskuva jätteen määrästä voi hämärtyä. Tekemämme tutkimuksen perusteella jätemäärä ei ole kääntynyt laskuun, vaikka viimeisten 15 vuoden aikana asiaan on kiinnitetty runsaasti huomiota. Esimerkiksi Hävikkiviikko ja kansallinen Hävikkitiekartta ovat olleet tapoja viestiä ja ohjata kuluttajia oikeaan suuntaan. 

EU tiukentaa linjaansa: direktiiviehdotus tapetilla

EU:ssa syntyy vuosittain lähes 59 miljoonaa tonnia elintarvikejätettä (131 kg/asukas), minkä arvioitu markkina-arvo on 132 miljardia euroa. Yli puolet elintarvikejätteestä (53 %) syntyy kotitalouksissa. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteessa ei ole edistytty riittävästi, joten komission direktiiviehdotuksessa esitetään jäsenmaille oikeudellisesti sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi. Komissio ehdottaa, että vuoteen 2030 mennessä elintarvikejätettä vähennettäisiin yhteensä 30 prosenttia vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa. (YM 2023). 

EU:n direktiiviehdotuksessa on listattu keinoja, jotka täytyy jätteen vähentämiseksi jäsenvaltioissa vähintään tehdä. Näitä ovat mm. käyttäytymisen muutokseen vaikuttavien toimien kehittäminen ja tukeminen, viestintäkampanjoiden toteutus, ja koulutuksen ja taitojen kehittäminen. (YM Sirje Sten 13.3.2024). 

Hävikin hallinta vaatii muutoksia ajatteluun ja arjen toimiin

Miten sitten kääntää ruokahävikkimäärät laskuun kodeissa? Miten täyttää EU:n sitova tavoite? Luken selvitysten perusteella määrät eivät ole laskeneet edes ruoan hinnan nousun vaikutuksesta. Yksi syy voi olla työpaikkaruokailun siirtyminen lounasravintoloista kotiin lisääntyneen etätyön myötä. Kotiruokaa valmistetaan usein reilusti, ja jatkokäyttö ei syystä tai toisesta onnistu. Arki on usein kiireistä, ja ruoan pakastaminen ja uudelleenkäyttö vaativat hieman valmisteluja. Lopulta kerran valmistettu ruoka on kuitenkin helppo ottaa jääkaapista tai pakastimesta käyttöön, sehän tarvitsee enää vain lämmittämisen. Hävikin vähentämiseen pitääkin kiinnittää kotona huomiota ja käyttää pieniltäkin tuntuvat erät poisheiton sijaan. Hävikin hallintaan kotona ei ole yhtä helppoa keinoa, vaan se vaatii useamman konstin samanaikaista käyttöä. Ennen kaikkea meidän tulisi oppia uudelleen arvostamaan ruokaa, tiedostaa ruokahävikkiongelman merkittävyys, sekä kehittää ruokaan liittyvää osaamistamme.

Jokainen vastaa omasta taloudestaan ja vaikka EU kertoisi sitovia tavoitteita vähentämiselle, täytyy jokaisen itse löytää oma motivaationsa. Lähteinä motivaatiolle voisivat olla ympäristöajattelu, ilmastonsuojelu, maankäytön takia vähenevä biodiversiteetti, turhaan tuotetut eläimet, järkevä rahankäyttö ja kaikki muut resurssit, joita on käytetty ruoan tuottamiseen, kuljettamiseen ja säilytykseen Suomessa sekä muissa maissa. Osaltaan vähentämistä voisivat auttaa uudet digityökalut, kuten punnitsevat jäteautot tai astiat, joilla olisi mahdollista seurata omaa jätemäärää. 

Viitteet:

Suomen kansallinen ruokahävikki­tiekartta https://ruokahavikkitiekartta.fi/

Silvennoinen, K. & Nisonen, S. 2023. Kotitalouksien elintarvikejäte 2023: Seka- ja biojätteen lajittelututkimus Pirkanmaa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 19 s.

YM 2023. Valtioneuvosto tukee komission tavoitetta vähentää elintarvike- ja tekstiilijätteen määrää 26.10.2023 https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/valtioneuvosto-tukee-komission-tavoitetta-vahentaa-elintarvike-ja-tekstiilijatteen-maaraa

YM Sirje Sten 13.3.2024 Sidosryhmätilaisuus Jätedirektiivin muutosehdotus elintarvike- ja tekstiilijäte neuvottelutilanne.