Hollannista mallia kasvihuonealan tutkimusyhteistyöhön

Wageningenin yliopiston kasvihuoneviljelyn liiketoimintayksikkö on käynnistänyt yhteistyömallin nimeltään Club of 100. Hanke tarjoaa Alankomaissa toimiville kasvihuonealan yrittäjille ja ei-kaupallisille toimijoille suoran yhteyden liiketoimintayksikön asiantuntemukseen. Kiinnostuneilla on mahdollisuus hyötyä soveltavan strategisen tutkimuksen tuloksista osallistumalla sen rahoittamiseen. Vierailimme tutkijaporukalla yliopistossa keväällä 2022 ja tutustuimme yhteistyömalliin paremmin.

Yhteistyömallilla halutaan turvata tutkimuksen asema, jonka on nähty olevan uhattuna Productschap Tuinbouw järjestön vuonna 2015 tapahtuneen lakkauttamisen seurauksena. Klubin jäseninä on muun muassa kasvihuonerakentajia, energia- ja ilmastonhallintajärjestelmiä toimittavia yrityksiä sekä kasvualustojen, kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden toimittajia. Lisäksi jäsenistöstä löytyy pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja kaupan ja jakelualan toimijoita.

Pääajatuksena on se, että yritykset voivat yhteisvastuullisesti jakaa vastuuta osaamisinfrastruktuurin ylläpitämisestä sekä tutkimuksen ja hankkeiden toteuttamisesta. Klubin jäsenmaksu on 15 000 euroa per vuosi ja jäsenyyskausi on aina kaksi vuotta, toisena vuonna sopimusta on sitten mahdollista jatkaa.

Puolet jäsenmaksusta voi käyttää yritysten väliseen toimintaan, jossa hyödynnetään yliopiston liiketoimintayksikön asiantuntemusta, esimerkiksi pienimuotoisiin tutkimushankkeisiin, konsultointiin, simulointilaskelmiin tai luentoihin. Toinen puoli jäsenmaksusta sijoitetaan yhteiseen kassaan, jonka käytöstä jäsenet ja yliopisto päättävät yhdessä. Tämä toinen puolikas on tarkoitettu pidemmän aikavälin strategiseen tutkimukseen, ei hyödyntämään yksittäisten jäsenten välittömiä tarpeita.

Aikahorisontti tulosten laajemmaksi soveltamiseksi on viidestä kymmeneen vuotta. Näin pyritään luomaan tulevaisuutta alalle, jolla riittää haasteita taklattavaksi: energian hinnan nousu, ympäristövaikutuksia koskevien EU:n sääntelyn tiukentuminen ja markkinat, jotka vaativat jatkuvasti uusia tuotteita ja asettavat lisää vaatimuksia koko tuotantoprosessille.

Mitä suomalainen Club of 100 tutkisi?

Jos meillä olisi vastaava järjestelmä, ensimmäinen tutkimusaihe liittyisi varmaan nyt sähkön hintaan. Miten valotusta voitaisiin rytmittää tiukemmin sähkön hinnan mukaan niin, että kasvien kasvu ja sadontuotto ei kuitenkaan vaarantuisi?

Toinen aihe voisi olla kasvivirukset. Ruokaviraston äskettäinen tiedote kertoi, että Suomesta nyt ensimmäistä kertaa tavattu tomaatin ruskokurttuvirus oli löydetty kartoitusnäytteestä, oireettomasta kasvustosta. Erilaisten kuvantamistekniikoiden käyttöä voitaisiin kehittää, jotta virukset ja muut taudinaiheuttajat havaittaisiin ajoissa ja jotta seuranta olisi viljelijöiden kannalta mahdollisimman vähän resursseja vaativaa.

Nämä ajatukset ovat vielä aika tiukasti kiinni kasvihuonetuotannon käsillä olevissa haasteissa. Kenties kauaskantoisempana puutarha-alan aiheena voisi olla vaikka lajiketutkimukseen liittyvää tutkimusta. Tähän voisi nivoutua tutkimuskysymyksiä esimerkiksi suurimarjaisista ja helpommin poimittavista mansikkalajikkeista ja niiden avulla saatavasta poimintatyön tuottavuuskasvusta. Tai vaikkapa tulevaisuuden sääolosuhteisiin liittyen, mitkä uudet lajikkeet menestyvät nykyisiä paremmin muuttuvissa olosuhteissa.

Blogi on julkaistu samansisältöisenä kolumnina Puutarha & Kauppa -lehden numerossa 15/2022 (23.9.2022).